1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Koulutus ja kasvatus

Koulu ryhtyy ratkaisemaan lasten käytösongelmia uudella tavalla – ottaa keinoksi kortit, joihin kirjataan henkilökohtaiset käytösohjeet

Useampi koulu Suomessa haluaa kannustaa lapsia hyvään käytökseen uuden toimintamallin avulla. Lasta ohjataan positiivisuuden kautta.

Koulutus ja kasvatus
Koulupulpetti.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kouluissa eri puolilla maata on otettu käyttöön uusi toimintatapa, joka tukee lasten hyvää käytöstä. Yhdysvalloissa laajasti tutkittu Check in, check out -toimintamalli on käytössä arviolta noin kymmenessä suomalaiskoulussa.

Toimintamalli tarjoaa erityistä tukea esimerkiksi adhd-lapsille tai lapsille, joilla on muita keskittymishäiriöitä.

— Suurin osa oppilaistahan oppii käyttäytymään niin kuin koulussa tai elämässä yleensä on tarkoitus käyttäytyä. Sitten on osa, jotka eivät pysty sitä siitä nappaamaan. On hyvä, että on tällaista yksilöllistä tukea, rehtori Juha Voima sanoo.

Uuden käytännön mukainen kokeilu on aloitettu kevätlukukauden alussa muun muassa Mussalon koulussa Kotkassa. Kotkassa kaikkiin kouluihin on jaettu uutta toimintatapaa esittelevät, viime vuonna julkaistut opaskirjat.

— Innostuimme, että tässä voisi olla tarjolla jotain uutta. Tämä on yksi tapa vahvistaa positiivisella tavalla toivottua käyttäytymistä, Voima sanoo.

Lapselle seurantakortti

Hyvään käyttäytymiseen tähtäävän toimintamallin ytimessä on seurantakortti, johon kirjataan yksi tai kaksi selkeää ja käytännöllistä tavoitetta.

Tavoitteiden on oltava sellaisia, joita on helppo aikuisen seurata, ja jotka lapsi vaikeuksitta sisäistää ja muistaa.

Lapsen kanssa voidaan seurata esimerkiksi sitä, onko tunnin alkuun mennessä tarvittavat kirjat ja tarvikkeet otettu esille. Tavoite voi olla myös se, että oppilas tekee annetut koulutehtävät (siirryt toiseen palveluun) tai pyytää puheenvuoron, kun on asiaa.

Tavoitteiden toteutumista seurataan useita kertoja päivässä.

Koulu nimeää ohjaajan, jonka kanssa lapsi tapaa aamulla kouluun tullessa ja iltapäivällä sieltä lähtiessä. Tapaamisten vuoksi toimintamallin nimi viittaa sisään- ja uloskirjautumiseen.

Ohjaaja on aina sama, samoin tila, jossa muutaman minuutin mittainen tapaaminen järjestetään. Ohjaaja voi olla esimerkiksi koulunkäynninohjaaja.

Jokaisen oppintunnin jälkeen opettaja pohtii yhdessä lapsen kanssa miten korttiin merkityt asiat onnistuivat. Opettaja arvioi lapsen käytöstä tunnilla kolmiportaisesti; onnistui täydellisesti, onnistui osittain tai ei onnistunut tällä tunnilla.

Ohjaaja laskee päivittäin onnistumisista saadut pisteet. Hyvistä pisteistä saa tarroja tai leimoja. Kun niitä on tarpeeksi, on vuorossa palkinto.

— Palkinnot voivat olla pieniä juttuja arjessa. Lapsi saa vaikka jonkin tunnin lopuksi ylimääräisen pelihetken tabletilla, tietokoneella tai lautapeleillä. Palkinto voi olla myös luokkakohtainen, jolloin muu porukka voi tsempata ja omalla käytöksellään tukea sitä yhtä lasta, joka tarvitsee lisätukea, Voima sanoo.

Koulupäivän jälkeen kortti matkaa lapsen mukana kotiin, jossa vanhemmat allekirjoittavat sen. Myös vanhempien tehtävä on kannustaa lasta päivän onnistumisista.

Nyt keskitytään hyvään

Tarkoitus on keskittyä onnistumisiin, jotta lapsi saa vahvistusta sille, mitä häneltä toivotaan.

— Ei ole tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että menipä taas huonosti, vaan nyt havainnoidaan vain se hyvä. Opettajille, ohjaajalle ja vanhemmille tarjoutuu monta kertaa päivässä mahdollisuus päästä kehumaan, jotta lapsi kokee onnistuvansa. Se on mallin yhdin arjessa, rehtori Juha Voima sanoo.

Niin rehtorin kuin opettajia uuteen käytäntöön kouluttanut psykologian tohtorikin pitävät erityisen tärkeänä sitä, että toiminta pidetään positiivisena.

— Tämä on tukea, ei rangaistus. Jos tämä muuttuu rangaistuskäytänteeksi se ei toimi, eikä kukaan lapsi pidä siitä. Tällä mallilla ei uhkailla, sitä tarjotaan, psykologian tohtori Vesa Närhi sanoo.

Närhen mukaan myöskään lapsen leimautumista ei tutkimuksissa ole havaittu.

— Kun rehellisesti ja reilusti koulussa kerrotaan, miksi tätä tehdään ja mitä tämän avulla harjoitellaan, niin harvoin tulee leimautumista.

Närhi painottaa, että kyseinen tehostetut tuen malli toimii kuitenkin vain, jos yleisellä tasolla koulun käyttäytymissäännöt ovat kaikille tutut.

— Ei kannata hötkyillä tätä toimintatapaa tai muihinkaan yksilöllisiin tukitoimiin, vaan miettiä, miten meillä yleisesti käyttäydytään.

Yksi työkalu lisää

Rehtorin toive on, että uusi toimintamalli ennaltaehkäisee ja korvaa esimerkiksi kasvatuskeskustelun.

— Tämä voisi olla yksi kynä lisää penaaliimme, jotta lasta ei tarvitse ottaa kasvatuskeskusteluun huonon käytöksen takia, Juha Voima sanoo.

Toimintamalli sopii kaikenikäisille lapsille. Se on tukitoimi niille lapsille, jotka tarvitsevat käyttäytymisessään tehostetumpaa ohjausta.

— Haastavinta on, että tämä vaatii ihmisen, ohjaajan, jolla on joustava aikataulu, mutta on kuitenkin joka päivä talossa. Malli vesittyy, jos aamu- ja iltapäivätapaamista ei ole.

Seurantakortti on käytössä tarvittavan ajan. Kuitenkin useita viikkoja.

— Tutkimuksissa on havaittu, että lyhyelläkin aikavälillä saadaan aikaan parannusta, mutta jotta käytös muuttuu pysyvästi, se vaatii aikaa, Voima sanoo.

Hyötyä monille kouluille

Psykologian tohtori Vesa Närhi Jyväskylän yliopistosta uskoo, että monet koulut voisivat hyötyä toimintamallista.

— Se on kouluissa ongelma, että mitä tehdään näiden lasten kanssa, joilla on käyttäytymisen kanssa ongelmia. Tämä on selkeä, vankkaan teoriaan ja tutkimusnäyttöön perustuva toimintamalli. Kokemus osoittaa, että se on Suomessakin kohtuu helposti otettavissa käyttöön. Selkeä yleistymisen paikka tälle olisi, Närhi sanoo.

Närhen arvion mukaan noin viidellä prosentilla kouluikäisistä suomalaislapsista on adhd-diagnoosi. Kaikilla tehostetun tuen piirissä olevilla lapsilla diagnoosia ei ole, eivätkä kaikki diagnoosin saaneet lapset tällaista tukea tarvitse, Närhi kuitenkin muistuttaa.

— Tämän toimintatavan tyyppiseen ajatteluun on vahvaa kiinnostusta. Se tiedetään kouluilta saatujen yhteydenottojen perusteella, Närhi sanoo.

Mussalon koulussa toimintamallin kokeilu on käynnistymässä muutaman lapsen kanssa.

— Hiihtolomaan mennessä meillä pitäisi olla jo hyvää kokemusta myös malliin olennaisesti liittyvistä tapaamisista, Voima sanoo.

Kotkassa ei ole tehty yhteistä linjausta siitä, että kaikki koulut alkisivat mallia käyttää.

Lue seuraavaksi