Analyysi: Murhataan teatteri, jotta saadaan jotain uutta ja kivaa tilalle

Kulttuurin valtionrahoituksen uudistuksella pönkitetään vanhaa valtaa, kirjoittaa Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.

teatteritaide
Jonni Aromaa
Jonni AromaaAntti Haanpää / Yle

Tampereen Työväen Teatterista näyttää tulevan valtion kulttuurirahoituksen uudistuksen ensimmäinen uhri.

Muusikko Jaakko Kuusiston vetämän työryhmän esityksessä TTT:ltä vietäisiin valtakunnallisesti merkittävän teatterin erityisasema. Se tarkoittaisi parin miljoonan euron leikkausta, eli noin viidennes teatterin vuosibudjetista katoaisi ilmaan.

Esitetäänkö tamperelaisen työväenteatterin suurella näyttämöllä jatkossa kamarinäytelmiä? Mitä työttömäksi jääville näyttelijöille tehdään?

On ymmärrettävää, että reilut sata vuotta sitten perustetun teatterin väki tuntee joutuneensa rahoitusuudistuksen maksumieheksi.

Yle Uutiset haastatteli vuosi sitten kulttuurin asiantuntijoita valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistukseen liittyvistä toiveista.

Silloin uuden sirkuksen keskuksen Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen puhui kielteisestä sukupolvikokemuksesta: kokonainen uusi taiteen tekijöiden joukko on jäänyt nuolemaan näppejään, kun säännönmukainen valtionrahoitus on valunut taiteen ja kulttuurin olemassa oleviin rakenteisiin.

Nyt näyttää siltä, että valtionosuusjärjestelmän uudistus vain lisää nykysirkuksen tuskaa.

Kuusiston työryhmässä istuneen Iiris Aution mukaan vos-uudistus tekee nykysirkuksen ja nykytanssin rahoituksesta entistä epävarmemman, koska uusi järjestelmä suosii olemassa olevia laitoksia: vakituista henkilökuntaa, konserttisaleja ja teatteritaloja.

Hetkinen. Uudistuksen piti nimenomaan parantaa uusien taidemuotojen asemaa.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus näyttää tässä vaiheessa kosmeettiselta. Teatterit ja orkesterit halutaan määräaikaisen tuen piiriin, mutta miten pahasti taidelaitosten johtajien täytyy mokata, jotta opetus- ja kulttuuriministeriö panee rahahanat jossain vaiheessa kiinni.

On vaikea uskoa, että kovin moni nykyisen valtionosuusjärjestelmän piirissä oleva instituutio jäisi uudessa rahoitusmallissa nuolemaan näppejään.

Tampereen Työväen Teatteri joutuu tosin järjestelemään uudelleen toimintojaan, koska sen rahoitus väistämättä pienenee, jos Kuusiston vetämän työryhmän esitys etenee sellaisenaan eduskuntaan.

Kulttuuriministeri Sampo Terholla (sin.) on joka tapauksessa pähkinä purtavana. Uudistus maksaisi noin kymmenen miljoonaa euroa, eikä sellaisia rahoja ole missään.

Koko hankkeen onnistuminen saattaa olla seuraavan hallituksen käsissä.

Joka tapauksessa taidelaitokset ja instituutiot voittivat tämän kisan.

Sekä klassisella musiikilla että puheteatterilla on Suomessa kovan luokan lobbaajat, jotka pitävät kynsin hampain kiinni jo saavutetuista eduista.

Juttua tarkennettu 19.1. klo 08.55 Tampereen Työväen Teatterilla on kansallisesti merkittävän teatterin asema, ei kansallisnäyttämön, kuten jutussa ensin kerrottiin.