Vain joka toinen yritys toimii viiden vuoden päästä – Tulevat yrittäjät harjoittelevat yrityksen lopettamista

Yrityksen lopettamista opetetaan samalla tavalla kuin liikeideaa ja yritystoiminnan käytännön pyörittämistä. Oppilaitoksissa yrityksen elinkaari voidaan käydä läpi nyt muutamassa kuukaudessa. Konkurssi leimaa yrittäjää.

yrittäjyys
konkurssi
Yle

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)joka toinen suomalaisyritys lopettaa viiden vuoden sisällä perustamisesta. Osa niistä menee konkurssiin.

Konkurssi on niin kova paikka, että yrittäjän kannattaa vältellä sitä loppuun saakka. Suomessa on totuttu ajattelemaan näin. Suomen Yrittäjät ihmettelee asennetta konkurssin tehneitä kohtaan.

– Monissa muissa kulttuureissa konkurssia pidetään positiivisena tekijänä. Hyvä yrittäjä on vähintäänkin yhden konkurssin tehnyt. Suomessa se on vahvasti leimaava. Lukuun ottamatta uusia toimialoja, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Konkurssiin ei kukaan yrittäjä silti halua joutua. Malinen korostaa, että yrityksen hallittu alasajo on tärkeä taito. Konkurssi voi olla maineen menettämisen lisäksi raskas isku taloudellisesti.

– Konkurssi vaikeuttaa yrittäjän tulevaa elämää.

Suomessa oikeusministeriö tekee parhaillaan kansainvälistä vertailua siitä, miten konkurssin tehneiden asemaa voisi parantaa vapauttamalla yrittäjä velkavastuusta. Vertailun on tarkoitus valmistua tammikuun loppuun mennessä.

Tuomioistuin asettaa (siirryt toiseen palveluun) tuomioistuinvelallisen konkurssiin, jos hänen kykynsä vastata veloistaan on muuten kuin tilapäisesti mennyt.

Yrityksen neljäs vaihe

Oppilaitoksissa keskitytään esimerkiksi liikeidean ja yrityksen käytännön toiminnan lisäksi yrityksen toiminnan lopettamiseen. Opetuksessa käytetään Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaa, jota tarjotaan yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Ohjelmassa käydään tarkasti (siirryt toiseen palveluun) läpi vaiheet, joiden avulla yritys voidaan ajaa alas hallitusti.

Yrityksen lopettaminen on ohjelman neljäs ja viimeinen vaihe. Siihen kuuluvat muun muassa vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen tekeminen. Oppilaitoksissa pyöritettävä yritys toimii oikealla rahalla (siirryt toiseen palveluun). Harjoitusyrityksessä summat eivät ole suuria. Koululainen ja opiskelija saa sijoittaa alkupääomaa 10–40 euroa.

Etelä-Savon ammattiopiston merkonomiopiskelijat Henna Kamppi ja Vilma Leinonen.
Etelä-Savon ammattiopiston merkonomiopiskelijat Henna Kamppi ja Vilma Leinonen opiskelevat yrityksensä koko elinkaaren vuodessa.Niklas Gabrielsson / Yle

– Opiskelijat jakavat ansaitsemansa rahat sopimansa mukaan keskenään. Yritys pitää lopettaa hallitusti, ettei jää epäselviä raha-, sopimus- tai asiakasasioita, toteaa yrittäjyyden opettaja Vesa Liukkonen Etelä-Savon ammattiopistosta Esedusta.

Malinen huomauttaa, että yrityksen lopettamisvaiheessa joudutaan mahdollisesti hoitamaan lomakorvaukset, realisoimaan omaisuutta, käsittelemään velka-asioita ja mahdollisesti irtisanomaan työntekijät.

Uusia yrityksiä lopettavia enemmän

Etelä-Savon ammattiopistossa Mikkelissä merkonomeiksi opiskelevat Henna Kamppi ja Vilma Leinonen myyvät syksyllä perustamansa leivonnaisfirman tuotteita. Yritystoiminta on heidän mielestään työlästä hommaa.

– Aika paljon aikaa kuluu. Suuri osa vapaa-ajasta menee tähän, Leinonen sanoo.

Kamppi ja Leinonen etenevät vaihe vaiheelta eivätkä yrityksen lopettamisvaiheet ole vielä mielessä, kun toiminta on vauhdissa.

Etelä-Savon ammattiopiston merkonomiopiskelijoiden Henna Kampin ja Vilma Leinosen leivonnaismainos.
Yrityksen perustamisessa on monia vaiheita. Pitää keksiä hyvä liikeidea, osata pyörittää toimintaa, mainostaa ja markkinoida. Myös yrityksen hallittu lopettaminen on tärkeää.Niklas Gabrielsson / Yle

Yrityksen loppu yleensä häämöttää, kun tulos on jatkuvasti tappiolla.

– Jos kehitys pysyy tappiollisena uudistamis- ja kehitystoimista huolimatta, ei välttämättä jatkoa ole, Suomen Yrittäjien Malinen toteaa.

Mitään aikaa yritystoiminnan pyörittämiseen ja siitä tarvittaessa luopumiseen ei ole. Esedun opettajan Liukkosen mielestä moni yritys toimii yrittäjän oman elämäntilanteen ja tavoitteiden mukaan.

Markkinat muuttuvat nopeasti

Konkurssi tai yrityksen hallittu alasajo ei välttämättä tarkoita, että yrittäjä olisi epäonnistunut tai huono yrittäjä. Malisen mukaan paraskin liikeidea voi nykyään saavuttaa elinkaarensa loppupään nopeasti.

Yritys voi olla useita vuosia kannattava, kun markkinat muuttuvat rajusti. Malinen kertoo, että tällaiset muutokset liittyvät yhteiskunnan toimintaympäristön muutokseen.

Etelä-Savon ammattiopiston merkonomiopiskelijat Henna Kamppi ja Vilma Leinonen ja leivonnaisia.
Etelä-Savon ammattiopiston merkonomiopiskelijat Henna Kamppi ja Vilma Leinonen pyörittävät vuoden ajan leivonnaisyritystä.Niklas Gabrielsson / Yle

Malinen huomauttaa, että uusien yritysten määrä on suurempi kuin lopettaneiden yritysten. Suomen Yrittäjillä ei ole tilastoa siitä, kuinka moni yrityksensä toiminnan lopettanut perustaa uuden yrityksen.

– Sarjayrittäjyys on jäsenkunnassa tyypillinen tapa. Meillä on toistasataa tuhatta jäsentä ja useilla heillä on useampia yrityksiä taustalla, Malinen muistelee.

Elinkaari puolessa vuodessa

Nuori Yrittäjyys -toiminta alkoi Suomessa vuonna 1995, jolloin ensimmäiset koulut lähtivät mukaan NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaan. Tähän saakka harjoitusyrityksen elinkaari on kestänyt lukuvuoden (siirryt toiseen palveluun). Tästä meneillään olevasta lukuvuodesta (siirryt toiseen palveluun) alkaen ohjelman voi suorittaa joko lukukauden tai lukuvuoden mittaisena.

Kokeilu on alkuvaiheessa ja kokemuksia vielä vähän.

– Koulut ja oppilaitokset organisoivat parhaaksi katsomallaan tavalla resurssit. Luonnollisesti yrityksen toiminta-aika jää lyhyeksi, kun käytännössä 19 viikossa yritys perustetaan, yritystä pyöritetään ja yritys lopetetaan, miettii asiantuntija Pirkko Peiponen Nuori Yrittäjyys ry:stä.

Konkurssien pahin pelkokin on Suomessa väistymässä.

– Julkisuudessa on tuotu esiin inhimillisempää puolta. Esimerkiksi ICT-alalla teknologiset muutokset voivat olla rajuja ja yllättäviä, opettaja Liukkonen tuumaa.

– Uusilla, tietoteknisillä toimialoilla on ehkä enemmän lopetuksia ja myös konkursseja. Näillä toimialoilla se myös hyväksytään helpommin, Suomen Yrittäjien Malinen pohtii.