Ammuslyijy on merkittävä terveysriski - osuma-alue puhdistettava huolellisesti

Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella lyijyjäämä hirvenlihassa voi ylittää jopa tuhatkertaisesti sallitun enimmäismäärän.

metsästys
Hirven nylkeminen.
Luodin poistamisen lisäksi hirvestä pitäisi poistaa myös lihaa ammushaavan ympäriltä, jotta lihaan ei jäisi lyijyjäämiä.Raimo Torikka / Yle

Suomessa riistaeläinten luonnollinen lyijypitoisuus oli vielä 1980-luvulla selvästi mitattavissa. Tilanne on muuttunut vuosikymmenten aikana merkittävästi.

– Voisin sanoa, että pitoisuudet ovat pieniä. Vuosien varrella pitoisuudet ovat pienentyneet todella reilusti ja nyt lyijypitoisuudet Suomen riistaeläimissä ovat reilusti alle niiden arvojen jotka EU on asettanut, sanoo Eviran kemiantutkimusyksikön erikoistutkija Eija-Riitta Venäläinen.

Yhtenä syynä arvojen laskuun on ollut lyijyttömään bensiiniin siirtyminen. Suomessa lyijyllisen bensiinin myynti lopetettiin 1990-luvun alussa, muualla Euroopassa 2000-luvun alussa. Lisäksi teollisuuden päästöt ovat vähentyneet tehokkaamman puhdistustekniikan ja kehittyneempien prosessien hallinnan myötä. Kehitys on ollut nähtävissä kautta koko Euroopan. Samalla on vähentynyt raskasmetallien kulkeutuminen muualta Suomeen.

Riistalihan lyijypitoisuus on reilusti alle naudalle EU:ssa asetetun enimmäispitoisuusrajan 0,10 mg/kg. Maksassa ja munuaisessa pitoisuudet ovat jonkin verran korkeampia, mutta jäävät normaalisti myös selvästi alle sallitun enimmäispitoisuusrajan (0,5 mg/kg). Esimerkiksi Suomessa kaadetussa hirvenlihassa on noin 0,01 mg lyijyä kilossa.

Lyijy kerääntyy 90-prosenttisesti luustoon ja jonkin verran maksaan ja munuaisiin. Lyijy on raskasmetalli, joka on haitallinen sekä ihmisille että eläimille. Se vaikuttaa keskushermostoon ja aiheuttaa muun muassa käyttäytymishäiriöitä.

Eviran erikoistutkija Eija-Riitta Venäläinen ja Ruotsin elintarvikeviraston ylitarkastaja Arja Helena Kautto puhuivat lyijyn vaarallisuudesta Riistapäivillä Rovaniemellä.
Eviran erikoistutkija Eija-Riitta Venäläinen ja Ruotsin elintarvikeviraston ylitarkastaja Arja Helena Kautto puhuivat lyijyn vaarallisuudesta Riistapäivillä Rovaniemellä.Raimo Torikka / Yle

Lyijyluoti myrkyttää lihan

Suomessa Evira sekä Itä-Suomen yliopisto aloittivat vuonna 2013 tutkimuksen, jossa selvitettiin sitä, kuinka paljon lyijyluodit nostavat hirvenlihan lyijypitoisuutta. Ruotsissa Eviraa vastaava elintarvikevirasto eli Livsmedelsverket on tutkinut sitä kuinka lyijyammusten käyttäminen lisää lyijyn määrää riistalihaa syövillä ihmisillä.

Tulosten perusteella toistuvasti riistalihaa syövillä on lyijyä keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin muilla ihmisillä. Aikuisilla riistalihansyöjillä veressä olevan lyijyn määrä ylitti 52 prosentilla Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) turvalliselle veren lyijymäärälle asettaman referenssipisteen kun taas ne jotka eivät syöneet riistalihaa vain 22 prosentilla arvot ylittivät tämän rajan. Miehiltä lyijyä löytyi verestä merkittävästi enemmän kuin naisilta.

Tutkittiin myös sitä kuinka lyijyä sisältävän luodin käyttö näkyy ammutussa hirvessä. Ruotsin elintarvikeviraston ylitarkastajan Arja Helena Kautton mukaan lyijymäärät olivat merkittäviä luodin osuma-alueella.

– Sillä alueella mikä on lähimpänä ammushaavaa voivat lihan lyijypitoisuudet olla jopa 146 mg kiloa kohden. Eli ne ovat tuhat kertaa vaarallisempia pitoisuuksia kuin muussa lihassa.

Kymmenen senttiä haavan ympäriltä

Tulosten perusteella sekä Ruotsissa että Suomessa suositetaan, että kaadetun riistaeläimen osuma-alue puhdistetaan hyvin.

– Me olemme tulleet siihen tulokseen, että jos ruho puhdistetaan niin, että ammushaava ja silmin nähtävät vertymät otetaan pois sekä näiden lisäksi vielä kymmenen senttiä haavan ulkopuolelta niin silloin päästään sen verran turvallisille lyijypitoisuuksille, että sitä voidaan pitää kansanterveydellisesti hyväksyttävänä, sanoo Ruotsin elintarvikeviraston ylitarkastaja Arja Helena Kautto.

Kautton mukaan lyijymäärät ovat sen verran suuria, että toistuvasti lyijyn saastuttamaa lihaa syövät voivat saada lyijymyrkytysoireita.

– On olemassa riski, että veren lyijypitoisuus kasvaa ja tämä puolestaan voi nostaa verenpainetta ja se voi myös johtaa kroonisiin munuaisongelmiin. Lasten lyijyrasitus voi näkyä siten, että populaatiotasolla lasten älykkyysosamäärä laskee.

Käytännössä riskit ovat minimaaliset, koska lyijyn saastuttamaa hirvenlihaa syödään korkeintaan muutaman kerran vuodessa, joten suurta riskiä lyijymyrkytykseen tuskin on olemassa.

Tekstiä korjattu 18.1.2018 klo 12:05. Lause: Aikuisilla riistalihansyöjillä oli keskimäärin 0,52 mikrogrammaa lyijyä litrassa verta, kun niillä jotka eivät riistalihaa syöneet oli veressä lyijyä 0,22 µg/l on korjattu muotoon: Aikuisilla riistalihansyöjillä veressä olevan lyijyn määrä ylitti 52 prosentilla Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) turvalliselle veren lyijymäärälle asettaman referenssipisteen kun taas ne jotka eivät syöneet riistalihaa vain 22 prosentilla arvot ylittivät tämän rajan.