Matkailualalta puuttuu ilmastonmuutokseen varautuminen – tutkija kaipaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, ei pelkkää sopeutumista

Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankareen mukaan matkailualan pitää torjua ilmastonmuutosta, eikä vain sopeutua siihen.

matkailu
Kemin Lumilinnan pihalla voi yöpyvä lasisissa mökeissä, joista avautuu suora näkymä Perämerelle.
Kemissä matkailua on keskitetty erityisesti Perämeren rannalle.Minna Aula / Yle

Lappiin saapuvien matkailijoiden viipymän kasvattaminen on ilmastoteko, johon yksittäinen matkailuyrittäjäkin pystyy vaikuttamaan. Tätä mieltä on Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankare, joka on tutkinut matkailua vuodesta 2004 ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

– Koko matkailualan kannalta olisi kestävämpää, että matkailijoiden viipymää kohteessa saataisiin kasvatettua. Kun matkailijat saadaan tulemaan esimerkiksi Aasiasta Lappiin, pitäisi tarjontaa olla niin paljon, että he viipyisivät pidempään, sanoo tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankare.

Hänen mukaansa pienillä matkailuyrittäjillä ei ole juuri muuta keinoa vaikuttaa kansainväliseen matkailuun ja sen synnyttämään ilmastonmuutokseen, jos yritystoiminta jo muuten pyörii kestävien periaatteiden mukaisesti.

Talvimatkailukohteesta kehitetään ympärivuotista

Tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankareen mukaan matkailualan varautuminen ilmastonmuutokseen on ollut vähäistä eikä liiketoimintaa kehitetä järjestelmällisesti sen varalta.

Alan toimintaa ohjaavissa matkailustrategioissa ilmastonmuutosta käsitellään lähinnä sopeutumisen kannalta. Tervo-Kankareen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle.

– Meille tärkeintä on saada matkailusta ympärivuotista, mutta myös miettiä tilalle korvaavia elämyksiä leudompien talvien varalta, sanoo Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen.

Matkailujäänmurtaja Samposta ja lumilinnasta tunnetussa Kemissä aiotaan avata ympärivuotinen lumilinna vielä kuluvan vuoden aikana. Tarkoituksena on pidentää näin matkailukautta, mutta saavuttaa myös riippumattomuus sääoloista.

Ympärivuotiseen lumilinnaan tulee noin 400 neliötä kylmätilaa ja siellä on mahdollisuus asioida muun muassa jääravintolassa.

– Matkailuun on tehty isoja investointeja ja ne on saatava tuottamaan muulloinkin kuin talvella, se on tärkeää jo esimerkiksi työllisyyden kannalta, perustelee Susanna Koutonen.

Karhun kasvot.
Ismo Pekkarinen / AOP

Tutkijan mielestä entistä tiiviimmäksi puristettu matkailusesonki heikentää matkailun työllistävyyttä ja siten sen kehittämistä ympärivuotiseksi, vaikka yrittäjät olisivat kuinka halukkaita tekemään pidempää päivää.

– Haastattelututkimuksissa osa yrittäjistä on sanonut, että heillä on vielä vara tiivistää sesonkia ja tehdä töitä enemmän, jos kausi uhkaa lyhentyä, sanoo Kaarina Tervo-Kankare.

Lapin liiton matkailuasiantuntija Satu Luiron mukaan matkailun kasvu on ollut niin voimakasta ja jokapäiväinen työ vaatii valtavasti yrittäjien resursseja, joten ilmastonmuutokseen varautuminen on ehkä jäänyt prioriteettilistalla jälkeen.

Matkailualalla on ollut myös kehittämishankkeita kestävään kehitykseen liittyen, mutta niihin tarvittaisiin hänen mukaansa lisää koordinointia ja laajapohjaisempaa yhteistyötä.

– Todellista vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen torjumiseen saisimme keskittymällä isoihin prosesseihin kuten joukkoliikenteen kehittämiseen arktisella alueella, hiilijalanjäljen pienentämiseen matkailukeskuksissa, kiertotalouden kehittämiseen sekä lähiruuan ja lähellä tuotetun energian ratkaisuihin, Luiro luettelee.

Lapin matkailussa mennään nyt kesä edellä

Lapin matkailun odotetaan rikkovan ennätyksiä jälleen tänä talvena. Esimerkiksi joulun aikaan Lappiin tuli enemmän charterkoneita kuin koskaan aikaisemmin.

Tällä hetkellä lunta on Lapissa tavanomaista enemmän, mutta varsinkin kauden alussa yrittäjät voivat joutua miettimään vaihtoehtoista ohjelmaa.

– Paikkoja joudutaan lumettamaan tai siirtämään osa suunnitelluista toiminnoista kokonaan eri paikkaan, sanoo tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankare.

Matkailukauden pidentymisestä on merkkejä esimerkiksi revontulimatkailussa. Lapin liiton matkailuasiantuntijan Satu Luiron mukaan ulkomaalaisille on saatu läpi ajatus, että revontulia voi ihailla syksylläkin, kun ne heijastuvat esimerkiksi sulan järven pinnasta.

– Revontulimatkailu on ollut jo useamman vuoden ajan iso juttu ja nyt näyttää siltä, että revontuli- ja valokuvaussafarien järjestäminen on aikaistunut. Ongelma saattaa tulla saavutettavuudesta, joten tarvitsemme lisää lentovuoroja syksyn ajalle, sanoo Satu Luiro.

Tutkija Kaarina Tervo-Kankareen mukaan saavutettavuus on matkailussa iso ongelma. Matkailun kehittämiseksi entistä kansainvälisemmäksi pitää saada lisää lentovuoroja, mikä puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta.

– Meillä ei ole toistaiseksi kunnollisia keinoja vähentää tai kompensoida matkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Toivottavasti tähän haasteeseen päästään tarttumaan tutkimuksessa jo lähitulevaisuudessa, sanoo Tervo-Kankare.

Luontopolku kiemurtelee kurussa
Ylläksen merkityillä luontopoluilla voi tutustua vanhoihin metsiin. Yle Sirkku Savusalo

Lapin matkailuorganisaatioissa katseet on käännetty nyt toden teolla kesää kohti ja markkinoinnissa keskitytään kesän myyntiin. Esimerkiksi Visit Rovaniemi myy parhaillaankin Kiinassa Lapin kesää sikäläisille matkanjärjestäjille. Myös Kemin matkailussa kesä on nostettu talven rinnalle. Elämyksellinen matkailutuote saattaa syntyä meille hyvin arkisista asioista.

– Etelä-Euroopassa on elämys istua ruokailemassa lämpimässä illassa ulkona. Meillä elämys voi syntyä vaikka siitä, että ruokaillaan valoisassa kesäyössä ja lasitetulla terassilla hyttysten vuoksi, kuvailee Susanna Koutonen.