Kouvolan päivystysjonot ruuhkautuivat – Carea toivoo malttia: "Jonot ovat perua patoutuneesta kysynnästä"

Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen uskoo, että tilanne Pohjois-Kymen sairaalassa paranee puolen vuoden kuluessa.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Opastekyltti Pohjois-Kymen sairaalalla.
Sini Ojanperä / Yle

Kouvolan päättäjät ovat huolissaan Pohjois-Kymen sairaalan hoitoruuhkista.

Kaupunki on saanut alkuvuoden aikana paljon palautetta pitkistä jonoista vastaanotoilla. Kouvolan terveysjohtaja Kari Kristeri on kertonut Kouvolan Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että jonot ovat olleet päivystyksessä pisimmillään jopa 6–7 tuntia, kun aiemmin lääkärille on päässyt 3–4 tunnissa.

Myös vuodeosastopaikkojen väheneminen Kouvolassa on johtanut ajoittain jonoihin, kun sairaalahoidosta ja päivystyksestä pääseville potilaille ei ole heti löytynyt jatkosijoituspaikkaa. Johtajaylilääkäri Ari Ronkaisen mukaan Kymenlaakson keskussairaalassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa on alkuvuonna siirtoa vuodeosastolle odottanut ylipaikoilla muutamia potilaita.

Kouvolalaisten erikoissairaanhoito ja Pohjois-Kymen sairaalan toiminta päivystystä myöten siirtyivät vuodenvaihteessa sairaanhoitopiiri Carean vastuulle.

"Oltiinko liian nopeita liikkeissä?"

Kouvolan aikuisväestön lautakunta keskusteli tilanteesta keskiviikkona. Lautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari toivoo hoitoruuhkiin selvitystä.

– Olemme saaneet todella paljon yhteydenottoja ja palautetta. Toivomme, että saamme Carean avaamaan tilannetta helmikuun kokouksessa, sanoo Sinikka Rouvari.

Hän pohtii, tehtiinkö muutokset liian nopeassa aikataulussa.

– Oltiinko liian nopeita liikkeissä, kun tilatkaan eivät ole vielä valmiita Kotkassa? kysyy Sinikka Rouvari.

Carea toivoo malttia

Sairaanhoitopiiri Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen toivoo Pohjois-Kymen sairaalan asiakkailta malttia hoitomallin muutoksessa. Niirasen mukaan kahden organisaation fuusiossa vie aikansa, ennen kuin uusi yhteinen toimintamalli vakiintuu.

Niirasen mukaan Carea seuraa Pohjois-Kymen sairaalan vastaanottoja, päivystystä ja osastohoitoa jatkuvasti ja tekee tarpeen tullen tarkennuksia esimerkiksi henkilöstön määrään. Hänen mukaansa Poksissa on vuodenvaihteen jälkeen ollut viime vuotta vähemmän hoitohenkilökuntaa, koska erikoissairaanhoidon, kuten kirurgian ja sisätautien päivystys on siirtynyt keskussairaalan hoidettavaksi. Tästä syystä myös päivystysasiakkaiden määrä on vähentynyt 10 prosenttia.

Niiranen uskoo tilanteen vakiintuvan puolen vuoden kuluessa.

— Kahdessa viikossa ei mitenkään synny pitkiä jonoja, vaan ne ovat perua patoutuneesta kysynnästä ja perua pidemmältä ajalta. Tällaisia jonoja ei myöskään mitenkään pysty kahdessa viikossa ratkaisemaan, vaikkakin niiden purkamiseen on jo ryhdytty, Niiranen luonnehtii.

Pohjois-Kymen sairaalan vastaanottojonojen purkamiseksi henkilökunta tekee lisätöitä, ja lisäksi Carea käyttää tarvittaessa myös ostolääkäreitä.

— Lisäksi pohditaan entistä tarkemmin, missä kutakin asiakasta on järkevintä hoitaa.

Jatkopaikkaa odottavien jonojen välttämiseksi Carea aikoo ottaa koko maakunnan vapaat vuodeosastopaikat käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaalle osoitettu vuodeosastopaikka voi sijaita muuallakin kuin omassa kotikunnassa. Sairaalahoidosta pääsevä potilas tarvitsee vuodeosastohoitoa yleensä vain muutamaksi päiväksi.

Seurantaa kuukausittain

Carea on sopinut Kouvolan kaupungin kanssa, että palveluiden toteutumista seurataan kuukausittain.

Tarkastelussa käydään läpi kaikki vastaanottopalvelut ja hoitoketjut muun muassa siitä näkökulmasta, miten Kouvolan kaupungin tuottamat palvelut nivoutuvat Pohjois-Kymen sairaalan palveluihin. Tammikuun tilannetta arvioidaan helmikuussa.

Toimitusjohtaja Niirasen mukaan Pohjois-Kymen sairaalan toiminta on aiemmin ollut paljolti ostolääkäreiden varassa. Nyt tavoitteena on, että Poksin toimintaa pyöritetään mahdollisimman paljon virkalääkäreiden voimin.

— Lääkäriresurssin riittävyys on edelleen haaste, Niiranen toteaa.

Carea ponnistelee niin Kymenlaakson keskussairaalassa kuin Pohjois-Kymen sairaalassakin hoitotakuun toteutumiseksi. Hoitotakuu edellyttää, että lääkärin tekemään hoitotarpeen arviointiin pääsee kolmessa kuukaudessa ja hoitoa saa kuuden kuukauden kuluessa lähetteestä.