Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää”

Vapaaehtoinen lapsettomuus on herkkä asia. Tässä jutussa vain yksi nainen puhuu päätöksestään omalla nimellään. Lapsettomat tietävät, että heidän ratkaisunsa saa osan ihmisistä raivon partaalle. Juttu on julkaistu tammikuussa 2018.

Tehtävänä tulevaisuus
Kauppakeskuksen käytävä.
Milla elää lapsettomana ilmastosyistä. "Lapsesta tulee kuluttaja tahtomattaan jo ennen syntymää", Milla harmittelee espoolaisen ostoskeskuksen käytävillä.Kimmo Hiltunen / Yle

Toppatakkiin pukeutunut nainen katselee joessa virtaavaa vettä. Joki on tulvinut syksyllä Turun moottoriteille saakka. Nainen, Milla, epäilee, että se on ilmastonmuutoksen seurausta.

Juuri ympäristön tila on se syy, jonka vuoksi Milla ei ole tehnyt yhtään lasta. Päätös syntyi jo alle 20-vuotiaana.

Milla on ollut kipeän tietoinen maapallon laajuisista ympäristöongelmista teini-ikäisestä saakka. Lehdet ja televisio kertoivat kasvihuoneilmiöstä ja maapallon asukasluvun huolestuttavasta kasvuvauhdista jo silloin.

– Päätin, että minusta ei lähde yhtään lasta, yhtään kuluttajaa, lisää maapallolle, Milla kertoo nuoruuden päätöksestä.

Nyt toimistotöitä tekevä nainen täyttää pian 50 vuotta.

Kuvajainen heijastuu vedestä.
Milla kävelee usein espoolaisen joen varrella. Runsaiden sateiden aikana joki tulvii valtatielle saakka.Kimmo Hiltunen / Yle

"Suojelemalla luontoa suojelen ihmistä"

Lapseton nainen esiintyy jutussa muutetulla nimellä “Milla” eikä näytä kasvojaan. Hän haluaa suojautua tuttujen ja tuntemattomien vihamielisiltä reaktioilta.

– Monet kokevat päätökseni lapsivihamielisenä, vaikka se ei ole sitä.

Millan mielestä kysymys on oikeastaan ihmiskunnan pelastamisesta. Hän tietää, että maapallon väestö (siirryt toiseen palveluun), pian 8 miljardia ihmistä, koettelee luonnon kantokykyä jo nyt.

Jos esimerkiksi ilmastonmuutos toteutuu ennakoidusti, ihmisen elämä (siirryt toiseen palveluun) nykymuodossaan voi pahimmassa tapauksessa käydä mahdottomaksi.

– Suojelemalla luontoa suojelet myös ihmistä.

"Lapsi on kuluttaja jo ennen syntymää"

Milla juo vihreää teetä espoolaisessa kauppakeskuksessa, pienen ajomatkan päässä joelta. Ostoksilla olevat kaupunkilaiset kulkevat kahvilan ohi muovipussiensa kanssa.

Lisää lapsia tarkoittaa naisen mielestä lisää kuluttajia. Tavaroiden, ruuan ja energian kuluttaminen taas aiheuttaa ilmastopäästöjä, vähentää luonnonvaroja ja vie tilaa metsiltä sekä eläimiltä.

– Kun lapsi on tulossa, hänelle haetaan kaupasta hirveä röykkiö tavaraa, hoitopöytää, kantokoppaa ja muuta, Milla kuvailee.

Siitä alkavat liialliset ilmastopäästöt ja luonnonvarojen kuluttaminen.

– Lapsesta tulee kuluttaja jo ennen syntymäänsä, hän harmittelee.

"Lapset ovat ihania ja suloisia"

Päätös lapsettomuudesta on pitänyt 30 vuotta. Milla kertoo, että päätöksessä pysyminen ei ole ollut joka hetki helppoa.

– Lapset ovat mielestäni ihania ja suloisia, hän puhuu teekuppinsa äärellä ääntään pehmentäen.

Elämän varrelle on mahtunut myös useita parisuhteita miesten kanssa. Rakkauden huumassa mieleen on tulvahtanut ajatus siitä, kuinkahan ihania lapsia sen hetkisen miehen kanssa mahtaisikaan saada.

– Onneksi ikä tekee sen, että sitä ei tarvitse miettiä enää, Milla sanoo helpottuneena.

Milla on sitä mieltä, että yksikään parisuhde ei ole kuitenkaan kaatunut hänen päästökseensä lapsettomuudesta. Suhteet ovat loppuneet muista syistä.

Nykyisessä parisuhteessa asiasta ei ole joutunut keskustelemaan.

"Maailmassa on liikaa ihmisiä"

Kasvottomana esiintyvä haastateltava.
Kirsti lenkkeilee lähimetsässä lähes joka päivä. Siellä hän pystyy unohtamaan kaikki murheensa.Derrick Frilund / Yle

Metallinen maailmankartta koristaa olohuoneen seinää eteläsuomalaisen kaupungin lähiössä. Myyntityötä tekevä 35-vuotias Kirsti (nimi muutettu) on ripustanut sen siihen.

Kirsti aikoo merkitä kartalle kaikki maat, joissa hän on käynyt. Hän haluaa, että niitä kertyy paljon.

– Minä haluan nähdä tämän maapallon ennen kuin se tuhoutuu, Kirsti kertoo.

Omia lapsia ei ole tullut eikä tule hänellekään.

– Maailmassa on liikaa ihmisiä, hän perustelee päätöstään lapsettomuudesta.

Lentäminen aiheuttaa tunnetusti runsaasti ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Lapseton nainen ei kuitenkaan pode siitä syyllisyyttä.

– En näe lentämistä niin suurena ongelmana kuin liikakansoitusta.

"Toivon, että länsimaiset ihmiset adoptoisivat"

Kirsti on tehnyt töitä usealle kansainväliselle lasten hyväntekeväisyysjärjestölle Suomen rajojen ulkopuolella. Työ on tuonut silmille etenkin köyhien maiden liikakansoituksen.

– Toivoisin, että ihmiset harkitsisivat adoptoimista sen sijaan, että synnyttävät itse lisää lapsia, Kirsti kertoo viestinsä varakkaiden maiden asukkaille.

Sosiaalinen paine tehdä lapsia tuntuu raskaana naisen mielessä. Kirsti kertoo, että jopa asiakkaat töissä pitävät sopivana kysellä lasten hankkimisesta. Siksi hänkin saa esiintyä tässä jutussa muutetulla nimellä ja kasvottomana.

– On huono nainen, jos ei synnytä.

Kasvottomana esiintyvä haastateltava.
Soile Rajamäki nauttii omasta rauhastaan.Derrick Frilund / Yle

"Lapsen teko kuormittaa ilmastoa"

Asia tulee selväksi nopeasti.

– Minä en pidä vauvoista.

Soile Rajamäki asettelee kyynärsauvansa seinää vasten ja istuu keittiön pöydän äärelle. Perjantai-ilta on vietettävä kotona murtuneen nilkan takia.

Lapsettomuus on ollut selvääkin selvempi Rajamäelle jo lapsuudesta saakka. Nyt, 37-vuotiaana, hän toimii Vapaaehtoiset lapsettomat -yhdistyksen puheenjohtajana.

– Ympäristöheräämisen olen kokenut viime vuosina, Rajamäki kertoo.

"Lapsettomuuden taustalla tunnesyyt"

Ilmaston ja muun ympäristön huono tila on vahvistanut Soile Rajamäkeä lapsettomuuspäätöksessään. Ympäristöherääminen on vakuuttanut Rajamäkeä siinä, että päätös oli oikea.

Rajamäki kertoo, että sosiaalisessa mediassa vapaaehtoisesti lapsettomat jakavat usein ympäristön kuormittumisesta kertovia uutisia. Ne vahvistavat monen muunkin päätöstä lapsettomuudesta.

"Vapaaehtoisesti lapsettomat jakavat somessa ympäristön kuormittumisesta kertovia uutisia. Ne vahvistavat päätöstä lapsettomuudesta."

Soile Rajamäki

Rajamäen kokemusten mukaan perimmäinen syy voi tulla hyvin syvältä ihmisen omasta mielestä.

– Ekologisista syistä vain yhden lapsen tehneitä löytyy helpommin kuin täysin lapsettomia, Rajamäki uskoo.

Tutkimustietoa asiasta ei oikein löydy. Väestöliiton tutkija Venla Berg arvelee, että ympäristösyyt voivat todella toimia ikään kuin hyvänä selityksenä lapsettomuudelle. Tutkimuksissakin on todettu, että lapsettomina pysyttelevät ihmiset joutuvat puolustautumaan usein heitä syyllistävien ihmisten edessä.

"Yhdistys ei syyllistä lapsiperheitä"

Puheenjohtaja Soile Rajamäki ei missään tapauksessa halua syyllistää lapsia hankkineita ihmisiä. Sen sijaan hän haluaa Vapaaehtoiset lapsettomat -yhdistyksen puheenjohtajana tuoda uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Me emme halua vastakkainasettelua lapsettomien ja lapsia hankkineiden välille, Rajamäki sanoo painokkaasti.

Rajamäki ajatteli itsekin kaksikymppiseksi saakka perustavansa perheen.

– Asuin lapsena Etelä-Pohjanmaalla ja siellä lisääntyminen oli normi.

Sitä normia Rajamäki ei kuitenkaan toteuttanut väkisin.

– Jouduin kipuilemaan asian kanssa ja miettimään, onko minussa jokin vika.

Lopulta sisäinen rauha löytyi ja Rajamäki päätti hankkiutua sterilisaatioon.

"Peruin sterilisaatioon varaamani ajan"

Yksi Soile Rajamäen tuskallisimmista kokemuksista liittyy sterilisaatiopäätöksen jälkeiseen aikaan.

Hän oli täyttänyt 30, jolloin Suomessa pääsee sterilisaatioon niin halutessaan. Rajamäki varasi ajan heti iän tultua täyteen.

Pian sen jälkeen hän tapasi baarissa mitä mukavimman miehen.

– Löin faktat heti ensitreffeillä pöytään, suorapuheinen nainen sanoo.

Rajamäki kertoo miehen hämmentyneen, kun juuri tavattu nainen kertoi, ettei halua lapsia. Asia oli liian vaikea käsiteltäväksi saman tien.

Rajamäki päätti antaa miehelle lisäaikaa.

– Peruin ajan sterilisaatioon.

Asia ei kuitenkaan ratkennut sillä. Rajamäen päätös lapsettomuudesta piti. Mies taas huomasi, että hän haluaa lapsia.

Tulevaisuuden suunnitelmat olivat niin erilaiset, että parin oli erottava.

"Oikeus sterilisaatioon nykyistä nuoremmille"

Sterilisaatioon Soile Rajamäki pääsi 32-vuotiaana.

Nyt hän tekee työtä sen eteen, että Suomessa saisi sterilisaation tämän hetkistä nuorempana. Rajamäen johtaman yhdistyksen yksi tärkeimmistä vaatimuksista on se, että lainsäätäjät laskevat ikärajan 25 vuoteen.

"Valtio haluaa lisää vauvoja"

Naisten lapsettomuuspäätöksen ja suomalaisen yhteiskunnan välillä vallitsee ristiriita.

Kaikki kolme naista näkevät lapsettomuutensa hyvänä tekona ihmiskunnan kannalta. Suomalainen yhteiskunta taas tuntuu syyllistävän heitä.

– Valtio on sitä mieltä, että lapsia pitää tehdä lisää, 35-vuotias Kirsti sanoo.

Vaikka maapallon väkiluku kasvaa kovaa tahtia, Suomessa lapsia syntyy vähän (siirryt toiseen palveluun). Vauvojen määrä pienenee vuosi vuodelta.

Vauvapula tietää sitä, että työikäisiä suhteessa työn ulkopuolella oleviin lapsiin ja vanhuksiin on pian liian vähän. Suomi uhkaa köyhtyä tulevaisuudessa.

Ilmiö huolestuttaa jopa valtiovarainministeriön virkamiehiä. Heidän laskemissaan valtion tulot eivät riitä vanhenevan yhteiskunnan menoihin etenkään tulevina vuosikymmeninä.

"Päättäjät eivät näe maapallon tilaa"

Äärimmäisen esimerkin huolenilmauksesta esitti SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne viime kesänä. Hän halusi Suomeen synnytystalkoita (siirryt toiseen palveluun). Se vihastuttaa vieläkin haastattelun naisia.

– Päättäjät eivät näe kokonaiskuvaa Suomen ja maapallon tilasta, espoolainen Milla huokaa.

Uusia ihmisiä ennustetaan syntyvän tulevina vuosikymmeninä etenkin Afrikkaan.

"Lapsilisä ei saisi maksaa enää kolmannen lapsen jälkeen."

Milla

Lapsiluvun on huomattu pienenevän yleensä sitä mukaa, kun tytöt pääsevät kouluihin (siirryt toiseen palveluun). Opiskelu vahvistaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja lapsia syntyy vähemmän.

Espoolainen Milla pelkää, että tyttöjen kouluttaminen on liian hidas konsti.

– Ongelmat ovat niin suuria, että ratkaisujenkin pitää olla radikaaleja.

Millan mielestä Suomessakin valtion pitäisi rajoittaa syntyvyyttä eikä kannustaa siihen.

– Lapsilisää ei saisi maksaa enää ainakaan kolmannen lapsen jälkeen, hän sanoo.

"Missä viipyy syntyvyyttä rajoittava sopimus"

Kirsti ihmettelee ihmiskunnan saamattomuutta.

Hän muistaa omasta kouluajastaan yli 20 vuoden takaa, kuinka oma opettaja kertoi väestöräjähdyksestä. Maapallon väkiluku oli silloin alle 6 miljardia – kaksi miljardia vähemmän kuin nyt.

– Me olemme yhteisesti vastuussa tästä maapallosta.

Myös Milla ihmettelee, että valtioiden johtajat eivät ole saaneet aikaan syntyvyyttä rajoittavaa maailmanlaajuista sopimusta (siirryt toiseen palveluun).

– Pariisin ilmastosopimus ei riitä pelastamaan maapalloa.

"En halua tänne lasta kärsimään"

Yhteisen vastuun kantaminen maapallosta ei ole onnistunut, Kirsti ajattelee.

– En halua tuoda tänne yhtään ihmistä kärsimään.

Naisen käsitys luonnon tulevaisuudesta on lohduton.

Etsimme miehiä ja pariskuntia, jotka ovat päättäneet elää lapsettomina ympäristö- tai muista syistä. Oletko sinä etsimämme henkilö? Ole hyvä ja kirjoita jutun toimittajalle tarinasi. Haluamme haastatella sinua.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Sarjassa kerrotaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue lisää:

Miten sinulle käy, kun ilmasto muuttuu? Tutki tulevaisuuttasi muhkeasta Tehtävänä tulevaisuus -paketista

Toimittajalta: Vuosi, jolloin ilmastonmuutos löi läpi – entä sitten?

Opettaja luopui lentomatkoista ja pitkistä suihkuista ilmaston hyväksi – "Onneksi tyttöystävän muutto puolittaa asumispäästöt"

Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Suomi haluaa myydä pohjavettään kauniissa lasipulloissa maailmalle – maailman vesiralli vain kiihtyy

Shellin ja Nesteen pomot ajavat jo sähköllä – Milloin Suomessa suljetaan viimeinen bensa-asema?

Vedet imevä puisto pelastaa kaupunginosan rankkasateilta – homeallergikko etsii alueelta ilmastonmuutoksen kestävää kotia

Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

Ruoan kasvattamisesta tulee uudestaan tärkeä taito, uskoo filosofi – Tulevaisuudessa Espanjasta ei ehkä tule tomaatteja

Goodbye, kuukkelimetsä: Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Toimittajalta: Tällainen ilmastonmuutoksesta selvinnyt Suomi voisi olla

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Hyppää tulevaisuuden lennolle: Vuonna 2050 lentolippusi ovat sitä kalliimmat, mitä enemmän lennät

Hyppää tulevaisuuden bussiin: Vuonna 2050 kolarit ovat harvassa ja auto tilataan kännykällä

Hyppää tulevaisuuden junaan: Vuonna 2050 matkustat kymmenessä tunnissa Berliiniin ja vartissa Tallinnaan

Hyppää tulevaisuuden laivaan: Vuonna 2050 voit vaihdattaa risteilyllä auton renkaat, luistella ja käydä lääkärissä

Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun

Hyppää tulevaisuuden metroon ja ratikkaan: Vuonna 2050 teet raitiovaunussa ruokaostokset ja rentoudut hieronnassa