Kaikki talviolympialaisista!

Supermatala vero hemmottelee puolalaisia telakoita – Suomessa vero 20-kertainen

Puolan vero on menossa komission tutkintaan, koska kyseessä voi olla kielletty valtiontuki.

telakkateollisuus
Keskeneräisen matkustajalautan köli.
Katja Halinen / Yle

Suomalaistelakoiden kilpailuasema Puolan telakoita vastaan on kiristynyt, koska Puola on päättänyt alentaa tuntuvasti telakoidensa verotusta.

Puola perii telakoiltaan vain yhden prosentin veroa, kun yleinen yritysvero Puolassa on 19 prosenttia. Suomessa yritysvero on 20 prosenttia. Päätös matalasta verokannasta tehtiin jo viime syksynä.

Euroopan unionin komissio tiedotti (siirryt toiseen palveluun) alkuviikosta, että se on aloittamassa tutkinnan Puolan telakkaverosta. Komissio haluaa tutkia, onko kyseessä laiton valtiontuki. Suomessakin veroa hämmästellään, sillä pelisääntöjen pitäisi olla kaikilla samat.

– Kaikki tämän tyyppiset järjestelyt, jos ne eivät ole yhteisten pelisääntöjen mukaisia, niin niillä on tarkoitus tuottaa jonkinlaista etua. Jos tällä tavalla pyritään tekemään puolalaisen telakan omistaminen erityisen houkuttelevaksi, niin kyllä se vaikuttaa sen yhtiönkin kiinnostavuuteen ja sitä kautta se saa myös kilpailuetua, Rauman telakan toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa sanoo.

Tämän tyyppisiin toimenpiteisiin ei olisi tarvetta, jos liiketoiminnan muuten osaa pitää kannattavana.

Jyrki Heinimaa

Heinimaa muistuttaa, että kilpailu alustilauksista on kivenkovaa Itämeren ympäristövaltioissa. Puolan telakoiden jo ennestään edullisen hintatason vuoksi hintaruuvia on kiristettävä myös Suomessa. Käyttöön otettu veroetu vain lisää hintaetua Puolan hyväksi.

– Varsinkin pienemmän kokoluolan telakat käyvät jatkuvaa kisaa puolalaistelakoiden kanssa, jotka vaikuttavat hinnoittelullaan yleiseen markkinahintatasoon. Tämän tyyppisiin toimenpiteisiin ei olisi tarvetta, jos liiketoiminnan muuten osaa pitää kannattavana, Heinimaa toteaa.

Pari vuotta sitten Suomessa herätti närää valtion lauttayhtiön Finferriesin uuden hybridilautan rakentamisen valuminen Puolaan.

Lautta on jo liikenteessä, mutta sen rakentamisvaiheessa telakalla huhuttiin olleen töissä siirtotyöläisiä Pohjois-Koreasta surkealla palkalla. Tekemissään selvityksissä Finferries ei löytänyt mitään todisteita väitteiden tueksi.

2000-luvun alussa EU:n sisällä valtio jos toinenkin kehitteli tukiaisia, joilla suojattiin omaa telakkateollisuutta. Repiväksi riitelyksi mennyt tilanne rauhoittui vasta, kun luvalliseksi sovittiin niin sanottu innovaatiotuki.

Tuki voidaan periä takaisin tuen saajalta korkoineen.

Jukka Lehtonen

Riidaton tukiaisympäristö on nyt kestänyt jo pitkän tovin, joten Puolan irtiotto veroratkaisussaan herättää kysymyksiä EU:n kilpailusääntöjä tuntevien joukossa. Semminkin, kun veroetu jos jokin, paljastuu hyvin helposti laittomaksi tueksi.

– Olen mediatietojen varassa, mutta kovin hyvältä ei näytä, että yksille toimijoille annetaan alempi verokanta kuin kilpailijoille, Elinkeinoelämän keskusliiton kilpailuoikeuden asiantuntija Jukka Lehtonen sanoo.

Komission päätös lähteä penkomaan Puolan toteuttamaa telakkaveroa on jo osaltaan merkki siitä, että veroa pidetään ongelmallisena. Jäsenmaiden kirjavat yritysverokäytännöt ovat muutenkin olleet jo jonkin aikaa komissiossa erityisseurannassa.

– Jos tämä alhainen verokanta katsotaan laittomaksi valtiontueksi, niin tuki voidaan periä takaisin tuen saajalta korkoineen, EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen sanoo.

Komissio on hiljattain puuttunut muun muassa Irlannin ja Applen väliseen verosopimukseen. Myös muut amerikkalaiset teknologiajätit ovat komission seurannassa löysän verokohtelunsa takia.