Suomesta kerätään 3000 hirvi- ja peuraeläimen aivonäytettä – näivetystaudin esiintymistä kartoitetaan koko EU:n alueella

Aivonäytteitä kerätään epäilyttäviltä hirvi- ja peuraeläimiltä. Tutkimuksessa mukana ovat Ahvenanmaan lisäksi kaikki paliskunnat sekä 45 riistanhoitoyhdistystä eri puolilta Suomea.

hirvieläimet
Näivetystautitutkimukseen tarvitaan sairaiden tai itsestään kuolleiden hirvi- ja peuraeläimien päät.
Näivetystautitutkimukseen tarvitaan sairaiden tai itsestään kuolleiden hirvi- ja peuraeläimien päät.Pia Tuukkanen / Yle

Vuonna 2016 löydettiin näivetystautitapaus ensi kertaa Norjan tunturipeurasta. Tapauksia on löytynyt Norjasta myöhemmin lisää. Näivetystauti on alun perin Pohjois-Amerikassa esiintyvä hirvi- ja peuraeläimiä tappava eläintauti.

Norjan tilanteen vuoksi aletaan nyt EU:ssa selvittää CWD:n esiintymistä niissä jäsenmaissa joissa elää luonnonvaraisena hirvi- tai peuraeläimiä. Mukana siis ovat myös Ruotsi ja Suomi.

Suomessa on valittu sata näytteenkeräysyksikköä jotka toimittavat Eviralle yhteensä 3000 näytettä kolmen vuoden aikana. Hirvi- ja peuraeläinten aivonäytteiden keräämisessä ovat mukana kaikki hirvieläintarhat, Suomen 54 paliskuntaa sekä 45 sattumanvaraisesti valittua riistanhoitoyhdistystä ja Ahvenanmaan maakunta.

Tauti löytyy aivoista

Jokaisen paliskunnan ja riistanhoitoyhdistyksen on toimitettava yhteensä kolmekymmentä aivonäytettä elintarvikevirasto Eviralle kolmen vuoden aikana. Vuodessa pyritään siis keräämään 10 näytettä.

– Me haluttaisiin näytteitä semmoisista eläimistä jotka ovat epäilyttäviä tapauksia eli semmoisista, jotka ovat sairaita ja itsestään kuolleita. Poroteurastamolla hylätyt, metsästyksen yhteydessä todettu kuihtuneeksi ja myös liikenneonnettomuuksissa kuolleet eläimet sopivat hyvin, sanoo Eviran erikoistutkija Marja Isomursu.

Eviran erikoistutkijan Marja Isomursun mukaan Evira on valmis vastaanottamaan näytteitä välittömästi.
Eviran erikoistutkijan Marja Isomursun mukaan Evira on valmis vastaanottamaan näytteitä välittömästi.Jarmo Honkanen / Yle

Marja Isomursun mukaan koko eläintä ei näytteeksi tarvitse lähettää vaan tutkimuksen kannalta tärkein osa.

– Näistä tarvitaan sitten pää ja päästä me sitten otetaan aivonäyte. Sillä se tauti sitten löytyy jos löytyy.

Eläinlääkärit paliskuntien apuna

Näyte-eläimen pitää olla yli vuoden ikäinen ja näyte otetaan hirvistä, poroista, metsäpeuroista, metsäkauriista ja valkohäntäkauriista. Terveistä eläimistä ei näytteitä tarvitse ottaa.

Paliskuntien liikennevahinkoarviomiehet ja riistanhoitoyhdistysten SRVA-henkilöt huolehtivat näytteenoton kolarieläimistä. Poronhoitoalueella kunnaneläinlääkärit ottavat porojen aivonäytteet ja lähettävät ne tutkimukseen.

Eviran erikoistutkijan Marja Isomursun mukaan on vaikea arvioida sitä ennakkoon, löytyykö Suomesta näivetystautia.

– Niin, sitä on vaikea sanoa. Meillä olevat hirvieläinlajit ovat kaikki kuusipeuraa lukuunottamatta potentiaalisesti alttiita sille taudille eli niissä voi sitä olla. Kukaan ei uskonut, että siellä Norjassakaan sitä olisi ja kuitenkin sitä löytyi eli kaikki on mahdollista.

Näytteitä kerätään jokaisesta mukana olevasta EU:n maasta kolmen vuoden aikana 3000 eli tuhat näytettä vuodessa.

– Me olemme tehneet koko ajan perusseurantaa eikä sitä ole löytynyt, mutta katsotaan nyt mitä tämmöinen laajempi seuranta paljastaa.