Ministerien ja virkamiesten lobbaajista tietoja kitsaasti – Professori: "Oikeusvaltion kannalta huolestuttavaa"

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ihmettelee valtionhallinnon jääräpäisyyttä julkisuuden rajoittamisessa.

julkisuusperiaate
Valtioneuvoston linna
Henrietta Hassinen / Yle

Valtioneuvoston uusi tietojärjestelmä tekee lobbareiden vaikutusyritysten seuraamisesta entistäkin vaikeampaa.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden kokoustiloissa vierailevista tallennetaan vain nimitiedot. Kaikki muut kokouksiin liittyvät tiedot tuhoutuvat päivän päätteeksi.

Valtioneuvoston kanslia katsoo, että muut tiedot ovat sisäistä valmistelua, joten niitä ei ole tarpeen arkistoida.

Valtioneuvoston kanslia antoi määräyksen uuden tilavarausjärjestelmän käytöstä vuoden lopulla ja kaikki ministeriöt siirtyvät siihen sitä helmikuun puoliväliin mennessä.

Ehkä on haluttu pitää lobbaukseen liittyvät tiedot julkisuudelta piilossa.

Olli Mäenpää

Käytännössä tämä johtaa siihen, että saatavilla on vain nimilista niistä, jotka ovat vierailleet jossakin sadoista kokoustiloista.

Tietoja siitä, milloin ja keitä he ovat tavanneet ja kuinka monta kertaa, tai mikä on ollut kokouksen aihe, ei ole tallessa. Myös nimitiedot häviävät, jos tapaamisesta on aikaa yli vuosi.

Professori Mäenpää: Tietoja arkistoitava enemmän

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi uuden käytännön vievän Suomea huonoon suuntaan.

– Tämä on oikeusvaltion kannalta huolestuttavaa kehitystä.

Mäenpään mielestä perusongelma on valtioneuvoston kanslian päätös siitä, että tilavarausjärjestelmän vierailijatiedot tiedot ovat sisäisen työskentelyn asiakirjoja, jolloin niihin ei sovelleta julkisuuslakia.

Mieluummin vailla julkisuuden valvovaa katsetta pyritään asioita valmistelemaan.

Olli Mäenpää

– Vierailijatiedot pitäisi ymmärtää sisällöllisesti – eli ainakin vieraan nimi, tapaamisen isäntä tai emäntä. Varsin olennaista on myös teema ja ajoituskin voi joskus olla tärkeä. Vähintään nämä pitäisi kirjata ja arkistoida.

– Ne ovat julkisuuslain kohteena olevia julkisia asiakirjoja. Siksi ne pitää myös arkistoida arkistolain mukaisesti, Mäenpää korostaa.

Julkisuuslain tarkoituksena on varmistaa viranomaisten toiminnan avoimuus ja mahdollistaa niiden toiminnan valvominen.

Olli Mäenpää
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli MäenpääBerislav Jurišić / Yle

Olli Mäenpää sanoo, että tilanne on nyt samanlainen kuin kohuttujen eduskunnan vieraslistojen kohdalla.

– Keskustelussa esitettiin voimakasta kritiikkiä salaamiseen. Minusta samanlainen kritiikki ja hyvin samoilla perusteilla voidaan kohdistaa valtioneuvoston kanslian päätökseen olla antamatta näitä vierailijatietoja.

Mäenpään mielestä valtioneuvoston kanslia olisi voinut etukäteen ottaa huomioon eduskuntaa koskevan päätöksenteon. Eduskunta joutui lopulta taipumaan vierailijatietojen luovuttamiseen.

– Yllättävää on se, että näin jääräpäisesti pyritään ihan legitiimiä perusteltua julkisuutta rajoittamaan.

Mäenpää muistuttaa, että hallitus on sitoutunut avoimeen hallintoon ja pyrkii kehittämään sitä. Tietojen poistaminen ja julkisuuden rajoittaminen on hänen mielestään epäjohdonmukaista.

On suuri julkisuusintressi saada tietää, ketkä pääsevät hallituksen ja ministerien puheille.

Olli Mäenpää

– Ehkä yksinkertaisesti on haluttu pitää nämä erityisesti lobbaukseen liittyvät tiedot julkisuudelta piilossa. Sehän kuuluu vähän byrokratian luonteeseen, että mieluummin vailla julkisuuden valvovaa katsetta pyritään asioita valmistelemaan.

– On suuri julkisuusintressi saada tietää, ketkä pääsevät hallituksen ja ministerien puheille. Kysymys on myös siitä, että voidaan tietää, minkälaista lobbausta harrastetaan ja ylipäänsä kuinka tämä meidän poliittinen systeemi toimii.

Valtioneuvoston kanslia puolustaa päätöstään

Valtioneuvoston kansliassa katsotaan, että harkinta asiassa on tehty perusteellisesti.

– Olemme yrittäneet pohtia tämän lain näkökulmasta huolellisesti, hyvän hallinnon mukaisesti, asiallisesti ja erityisesti julkisuusperiaatetta noudattaen, sanoo Tila- ja virastopalveluyksikön päällikkö Heikki Hovi.

– Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki ei meidän tulkintamme mukaan sovellu näihin yksittäisten kokousten teknisiin tietoihin.

Hovi korostaa, että sanoo tilavarausjärjestelmä on luotu tehostamaan kokoustilojen käyttöä ja helpottamaan ja yhtenäistämään käytäntöjä.

Tämäntyypisiä viranomaisen ratkaisuja saa ja ajoittain pitääkin kriittisesti tarkastella.

Heikki Hovi

Nimitiedot tallennetaan siksi, että se helpottaa järjestelmän käyttäjiä, kun niitä ei tarvitse kirjoittaa joka kokousta varten uudelleen.

– Meidän tulkinta on, että nämä nimitiedot eli lista nimistä muodostaa viimeaikaisen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännönkin pohjalta julkisuuslaissa tarkoitetun viranomaisen asiakirjan ja julkisen sellaisen.

Hovin mukaan tietopyyntöjä voidaan tehdä myös muista aineistoista kuin tilavarausjärjestelmästä, esimerkiksi kokouksissa laadituista dokumenteista.

Heikki Hovi
Valtioneuvoston kanslian Tila- ja virastopalveluyksikön päällikkö Heikki Hovi.Markku Rantala / Yle

Professori Olli Mäenpää toivoo, että valtioneuvoston kanslia muuttaisi päätöstään.

– Toivon mukaan, jos joku niitä tietoja sieltä pyytää, niin valtioneuvosto harkitsee uudelleen tätä asiaa. Perustelut tietojen epäämiselle määräyksessä ovat aika huteralla pohjalla.

Perustelut tietojen epäämiselle määräyksessä ovat aika huteralla pohjalla.

Olli Mäenpää

Viime kädessä asia ratkaistaan tuomioistuimessa.

– Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu se, että tämäntyyppisiä viranomaisen ratkaisuja saa ja ajoittain pitääkin kriittisesti tarkastella, sanoo Hovi.

– Jos tällainen tarkastelu tulee, niin sehän on tervetullutta, koska lopputuloksena on se, mikä palvelee oikeusvaltiota parhaiten.

Vieraslistojen salaamisesta vuosien riita

Svenska Yle on pyytänyt ministeriöiden ja eduskunnan vieraslistoja nähtäväksi julkisuuslain perusteella jo usean vuoden ajan. Myös muun muassa Avoin ministeriö- yhdistys on vaatinut niiden avaamista tarkastelulle.

Eduskunnan osalta korkein hallinto-oikeus päätti joulukuussa 2016, että listat vierailijoista ovat julkisia. Eduskunta on antanut tietoja vieraista monenlaisten vaiheiden jälkeen viime syksystä lähtien.

Tietopyyntö on kuitenkin tehtävä joka päivä erikseen. Jos kukaan ei ole pyytänyt tietoja, ne hävitetään.

Helsingin hallinto-oikeus pohtii parhaillaan, onko vieraslistojen hävittäminen laillista.

Olli Mäenpään mielestä eduskunta rikkoo arkistolakia. Sama epäilys koskee nyt myös valtioneuvoston kanslian määräämää menettelyä.

– Esimerkiksi historian kirjoituksen kannalta on tärkeä tietää, minkälaisia yhteyksiä valtioneuvostolla ja ministeriöillä käytännössä on ollut.

Lue myös:

Valtioneuvoston kanslia: Ministeriöiden vieraslistojen nopea tuhoaminen ei liity eduskunnan vieraiden salaamiseen

Ministeriöiden vieraslistat tuhotaan jatkossa välittömästi – uusi järjestelmä käyttöön vuoden loppuun mennessä

Uusi linjaus: eduskunnan vieraslistat julkisia yhden päivän ajan kerrallaan – sitten tiedot tuhotaan