Poimitaanko pakastemarjat pakkotyössä? Marja-alan rakenteista pitää keskustella, sanoo ihmiskaupan asiantuntija

Marja-alan asiamiehen mukaan yhden yrityksen toiminnasta ei voi vetää johtopäätöksiä koko alasta – ihmiskaupan asiantuntija on toista mieltä.

marjanpoiminta
Mustikoita.
Julia Sieppi / Yle

Suomalainen luonnonmarjateollisuus pyörii pitkälti thaimaalaisten marjanpoimijoiden avulla. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi perjantaina marja-alan yrittäjän vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeustuomioon 26:een thaimaalaispoimijaan kohdistuneesta ihmiskaupasta.

Yrittäjän katsottiin altistaneen Suomeen kutsumansa marjanpoimijat pakkotyön kaltaisiin olosuhteisiin.

Pitääkö pakastealtaalla mustikkapussia hamutessaan siis olla huolissaan marjojen alkuperästä?

Useita marjanpoiminta-alan yhdistyksiä Suomessa edustavan Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen asiamies Marika Säynevirta sanoo, että yhden yrityksen toiminnasta ei voi vetää koko alaa leimaavia johtopäätöksiä.

Tuomiossa on kuvattu sitä, miten luonnonmarjanpoimintaa Suomessa voidaan pahimmillaan harjoittaa.

Venla Roth, ylitarkastaja

– Tapaus on erittäin valitettava, mutta toivomme, että ihmiset eivät tuomitse koko alaa yhden yrityksen perusteella, Säynevirta sanoo.

Hänen mukaansa jo julkisuudessa esitellyt poliisin marjanpoimijoiden olosuhteista ottamat kuvat kertovat, että keskisuomalaisyrityksessä puitteet eroavat alan käytännöistä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelevä ylitarkastaja (OTT) Venla Roth on eri kannalla. Hän toivoo, että käräjäoikeuden tuomio virittää luonnomarjanpoimijoiden asemasta yhteiskunnallisen keskustelun.

– Näen tuomiolla ehdottomasti yleisemmän yhteiskunnallisen merkityksen, jäi se sitten lainvoimaiseksi tai ei, Roth sanoo.

Metsä- ja puutarhamarjanpoimijat eri asemassa

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja tuomittu on ilmoittanut hakevansa siihen todennäköisesti muutosta. Rothin mielestä kolmen tuomarin laatima tuomio tuo esille luonnonmarjanpoimintaan Suomessa liittyvän rakenteellisen ongelman.

– Poimijat jäävät meillä työsuhdeturvan ulkopuolelle. Tuomiossa todetaan, että meille on luotu valtion toimesta järjestelmä, joka mahdollistaa haavoittuvassa asemassa olevien poimijoiden hyväksikäytön, Roth kuvaa.

Marjan-poimintayrityksen piha-alue.
Tällaisiin rekan perävaunuihin marjanpoimijat majoitettiin ihmiskaupasta tuomitussa keskisuomalaisessa marjayrityksessä.Poliisi

Suomessa luonnomarjanpoimijat tulevat työhön kesäkaudeksi viisumeilla, eivätkä he ole työsuhteessa marjayrityksiin.

Tilanne on erilainen kuin esimerkiksi pääasiassa Euroopasta saapuvilla puutarhamarjanpoimijoilla.

– Työsuhdeturvan puuttuminen ja luonnonmarjanpoiminnan puutteellinen valvonta johtavat siihen, että poimijat ovat turvattomassa asemassa ja alttiita jopa ihmiskaupan kaltaiselle hyväksikäytölle. Tuomioistuin on katsonut, että tällaiset rakenteet ovat olemassa ja yrittäjä on näissä olosuhteissa laiminlyönyt vastuunsa huolehtia siitä, että poimijat eivät tule hyväksikäytetyiksi, Roth sanoo.

Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen asiamies Marika Säynevirta sanoo, että ulkomaalaiset poimijat ovat marjanpoimintateollisuudelle elinehto. Hänen mukaansa luonnonmarjanpoimijoiden aseman muuttaminen työsuhteisiksi ei ratkaisisi ongelmia.

Marjanpoimijoita majoitustilassaan.
Sisä-Suomen poliisi

– Työsuhdemalliin liittyy haasteita, jotka eivät välttämättä ole poimijankaan kannalta edullisia. Viisumimallissa yritykset sitoutuvat ostamaan kaiken poimijan poimiman marjamäärän. Työsuhdemallissa poimijan kausi jäisi kesken, jos marjoja ei tule, Säynevirta kuvaa.

– Ulkomaiset poimijat ovat yrityksille ratkaisevan tärkeitä. Nykyiselläänkin vain pieni osa marjasadosta saadaan teollisuuden käyttöön.

Marjanpoimijoiden asemaan on kiinnitetty huomiota toistuvasti, esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2014.

– Meillä on pohdittu pitkään, mitä asialle pitäisi tehdä. Olemme puoltaneet sitä, että luonnonmarjanpoiminta tulisi nähdä työnä, johon työlainsäädäntö ja viranomaisten valvontakeinot ulottuisivat nykyistä paremmin, Venla Roth sanoo.

– Nyt annetussa tuomiossa on kuvattu seikkaperäisesti sitä, miten luonnonmarjanpoimintaa Suomessa voidaan pahimmillaan harjoittaa. Se antaa aiheen pohtia, kuinka hyväksyttävänä tällaista toimintaa voidaan meillä pitää.