Nyt on liikaa rahaa – yli 8 miljoonaa euroa uhkaa päätyä romuttamolle

Ylimääräisiä yhden euron ja 50 sentin kolikoita makaa tällä hetkellä Suomen Pankin holvissa yli 8 miljoonan arvosta. Euroalueen sääntöjen vuoksi pankki haluaa, että valtiovarainministeriö ostaa ne pois.

talous
Kolikoita
Ismo Pekkarinen / AOP

Raha tulee pankista, sanotaan. Näin asia onkin - paitsi jos kyse on kolikoista. Niiden lyöminen on valtiovarainministeriön vastuulla, kun taas Suomen Pankki vastaa seteleistä ja liikepankkien reserveistä. Käytännössä kolikot lyödään Suomen Rahapajassa.

Valtiovarainministeriö siis lyöttää kolikot ja myy ne Suomen Pankille. Suomen Pankki vastaa kolikkojen liikkeeseen laskusta ja tarvittaessa niiden pois keräämisestä taloudesta. Kummalliselta tuntuva järjestely periytyy ammoisilta ajoilta, jolloin kolikoiden lyömisen monopoli oli kruunulla.

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että kaikille ministeriön kolikoille ei ole kysyntää. Ylimääräisiä yhden euron ja 50 sentin kolikoita on päässyt kertymään Suomen Pankkiin 8 250 000 euron edestä. Vaikka summa on suuri, kokonaisuuden kannalta se ei ole järisyttävä: Suomen Pankin kautta liikkeeseen laskettuja kolikoita on yhteensä liki 600 miljoonan, tarkalleen ottaen 586 899 323 euron arvosta.

Kolikoita
Nämä rahat ovat ylimääräisiä. Kussakin muovipussissa on tuhat kolikkoa.Suomen Pankki

Sen verran isosta rahasta kuitenkin on kyse, että ministeriö joutuu ostamaan kolikkonsa takaisin. Euroalueen sääntöjen mukaan Suomen Pankki saa pitää hallussaan korkeintaan kymmenen prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista kolikoista.

Harvinainen tilanne

Vaikka Suomen Pankkiin kertyneiden kolikoiden määrä ei vielä kolkuttele kymmenen prosentin rajaa, pankki on päättänyt palauttaa kolikot ministeriölle, jottei tulevaisuudessa jouduta tekemään rajumpia korjausliikkeitä. Tilanne on pankin mukaan poikkeuksellinen.

– Euroajan alusta näihin päiviin asti kolikoita on koko ajan mennyt enemmän kiertoon kuin mitä on palautunut meille, eli olemme kokoajan ostaneet valtiolta kolikoita. Nyt kysyntä on tasaantunut. Kierrosta palautuu meille enemmän kolikoita kuin kiertoon laitetaan, kertoo maksuvälinetoimiston päällikkö Jussi Kangas Suomen Pankista.

– Euroaikana tällainen tilanne on syntynyt ainoastaan kerran aikaisemmin, että siinä mielessä kyseessä on harvinainen tilanne, valtiovarainministeriön budjettineuvos Niko Ijäs säestää.

Vuonna 2009 valtiovarainministeriö joutui lunastamaan 1,2 miljoonalla eurolla kahden euron kolikoita. Ne palautuivat myöhemmin takaisin kiertoon.

Suomen Pankki on varannut valtiovarainministeriölle varastotilan, johon ylimääräiset kolikot varastoidaan. Siellä ne odottavat, josko niille jonakin päivänä löytyisi käyttöä. Varsinaista aikarajaa säilömiselle ei ole, mutta ikuisesti kolikkoja ei ole tarkoitus holvissa makuuttaa.

Suomessa käteisen käyttö on ollut vahvassa laskusuunnassa jo pitkään. Kolikot ovat jääneet ylimääräisiksi osin juuri siksi. Suomen Pankista kerrotaan, että kun käteisen käyttö maksamisessa ylipäänsä vähenee, niin silloin myös vaihtorahan tarve vähenee.

kolikoita
Suomen rahapaja Oy

Katse ulkomaille

Koska kyse on euroista, ministeriö voi kuitenkin etsiä kolikoilleen uutta elämää myös muualta euroalueelta. Jos sellaista ei lopulta löydy, ne romutetaan.

– Vielä ei osaa sanoa, mitä kolikoille tapahtuu. Jos tarvetta tulee, ne lasketaan uudelleen kiertoon. Ihan viimesijainen vaihtoehto on, että kolikot romutetaan. Siihen ei kovin helposti päädytä, koska niitä voidaan hyödyntää muilla tavoilla. Ensin selvitetään muut vaihtoehdot, Niko Ijäs valtiovarainministeriöstä kertoo.

Suomen Pankista kerrotaan, että heillä tuskin tulee olemaan kysyntää ministeriön kolikoille. Valtiovarainministeriön mukaan tilanne kuitenkin vaihtelee eri jäsenmaissa ja eri nimellisarvojen kohdalla maasta toiseen, joten kysyntää voisi löytyä rajojen ulkopuolelta.

Erikoisen rahahuolen taustalla vaikuttavat euroalueen säännöt. Euroopan keskuspankki antaa euromaille vuosittain kiintiöt, joiden puitteissa ne voivat kolikoita lyödä. Kiintiötä ei ole pakko käyttää kokonaan, mutta ylittää sitä ei saa. Euroalueella on lisäksi voimassa sääntö, jonka mukaan keskuspankki voi pitää hallussaan korkeintaan kymmentä prosenttia liikkeeseen lasketuista kolikoista.

Kymmenen prosentin säännön ylittävät keskuspankissa makaavat kolikot voidaan tulkita suoraksi keskuspankkirahoitukseksi valtiolle, ja se on euroalueella kielletty. Näin pyritään estämään tilanne, jossa valtiot voisivat rahoittaa toimintaansa painamalla mielin määrin kolikoita.

Biljoonan dollarin kolikko

Kuvitteellinen biljoonan dollarin kolikko
Biljoonan dollarin kolikko - tältä se voisi näyttää.Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Ilman kymmenen prosentin sääntöä Suomen valtiovarainministeriö voisi teoriassa lyödä sadan miljardin euron kolikon, myydä sen Suomen Pankille ja kuitata saamillaan rahoilla reilun 105 miljardin euron valtionvelkansa liki kokonaan. Hieman yllättäen tällaisesta manööveristä keskusteltiin ihan vakavissaan Yhdysvalloissa muutamia vuosia sitten.

Obaman hallinto oli vuosina 2011-2013 toistuvasti ihmeissään liittovaltion taloudenpidon kanssa. Ongelmat liittyivät niin kutsuttuun velkakattoon. Yhdysvalloissa kongressi oli asettanut valtionvelalle enimmäismäärän, jonka ylittäminen edellytti kogressin hyväksyntää.

Hyväksynnän saaminen ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, ja koko liittovaltiota uhkasi maksukyvyttömyys. Tässä tilanteessa alkoi keskustelu biljoonan dollarin kolikosta. Idea on yksinkertainen:

Lyömällä biljoonan dollarin kolikon ja myymällä sen Yhdysvaltain keskuspankille liittovaltio voisi ohittaa niskuroivan kongressin ja välttää maksukyvyttömyyden. Ajatus sai vaikutusvaltaista tukea ja muun muassa talousnobelisti Paul Krugman kehotti (siirryt toiseen palveluun) valtiovarainministeriötä “valmistautumaan lyömään sen kolikon”.

Lopulta ajatuksesta kuitenkin luovuttiin. Kolikko olisi aiheuttanut kolauksen keskuspankin itsenäisyydelle ja sitä paitsi ajatus oli muutenkin monen makuun liian hupsu. Esimerkiksi talouslehti The Economist kirjoitti (siirryt toiseen palveluun), että jos ratkaisu Yhdysvaltain velkadilemmaan on jotakin niin pientä, että sen voi hukata sohvan väliin, se ei ole mikään ratkaisu.

Ei onnistuisi euroalueella

Euroalueella tällainen temppu ei olisi edes juridisesti mahdollinen juuri kymmenen prosentin säännöstä johtuen, eikä ajatus innosta sen paremmin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössäkään.

– Ylenpalttinen metallirahan lyöminen voisi olla tapa lisätä rahan määrää ohi keskuspankin rahapoliittisten tavoitteiden, siksi Euroopan Unionissa on säädelty siitä, paljonko metallirahaa voi keskuspankin varastossa suhteessa kierrossa olevaan metallirahaan, Suomen Pankin rahahuolto-osaston päällikkö Päivi Heikkinen toteaa ideasta.

– Tuollainen biljoonan dollarin kolikko olisi siis Yhdysvaltojen tapauksessa tapa kiertää sikäläistä lainakattosäännöstöä ”painamalla” rahaa kolikon muodossa. Onneksi ajatus jäi hypoteettiseksi, Heikkinen päättää.

Juttua varten haastateltiin myös neuvottelevaa virkamiestä Anna Hyväristä valtiovarainministeriöstä.