Kelpaisiko sinulle naapurilta ylijäänyt makaronilaatikko? Kuopiolaiset laittavat hävikkiruoan kiertoon Facebook-ryhmässä

Tiia Tuovinen perusti yhden Suomen ensimmäisistä ruokahävikkiringeistä Facebookiin sen jälkeen kun näki, miten paljon ruoasta kertyi biojätettä.

ruokahävikki
Hedelmänkuoria ja kahvinporoja biojäteastiassa.
Tiina Jutila / Yle

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maan jättäytyvän pois Pariisin ilmastosopimuksesta, kuopiolainen Tiia Tuovinen kiukustui. Koska Yhdysvallat oli päättänyt jättäytyä pois ilmastotalkoista, niin ainakin hän halusi kantaa oman kortensa kekoon. Tuolloin Tuovinen päätti aloittaa kierrättämään omat jätteensä. Siihen asti kaikki jätteet olivat menneet samaan koriin.

– Ehkä olen optimisti, kun ajattelen, että yksi ihminen voi vaikuttaa, mutta ainakin minun omatuntoni on puhdas tästä lähtien, hän kertoo.

Kun Tuovinen huomasi, että biojätettä kertyy yllättävän paljon, hän sai idean. Voisiko ylijäämäruokaa tarjota jollekin ruokaa tarvitsevalle, jotta sitä ei tarvitsisi heittää roskiin? Näin sai alkunsa kuopiolainen ruokahävikkirinkiryhmä syksyllä 2017.

Idea on yksinkertainen: ryhmän jäsen ottaa kuvan joko valmiista ruoasta tai tarpeettomaksi jääneestä elintarvikkeesta ja julkaisee sen ryhmässä. Kommenttikenttään voi kirjoittaa, jos tahtoo hakea ruoan itselleen. Vastaavanlaisia ruokahävikkirinkejä on ollut Suomessa entuudestaan Helsingissä: "Ruokarinki HKI" ja "Kallion safkat kiertoon".

Ruokahävikkirinki Kuopio -Facebook-ryhmän perustaja Tiia Tuovinen.
Tiia Tuovisen mielestä syömäkelpoista ruokaa ei pitäisi heittää roskiin, koska sen valmistamiseen on käytetty paljon resursseja: niin aikaa, rahaa kuin raaka-aineitakin.Juha Vauhkonen / Yle

Vastuu on lopulta ruoan vastaanottajalla

Ryhmän perustamista seuranneen viikon aikana Ruokahävikkirinki Kuopioon liittyi 250 ihmistä. Sen jälkeen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti yli 300:aan. Luottamus on ryhmässä tärkeää. Säännöissä painotetaan, että "tervettä järkeä" saa käyttää ja, että pilaantuneita ruokia ei saa tarjota muille haettavaksi.

– Vastaanottaja tekee viimeisen arvion tuotteen käytettävyydestä, Tuovinen kertoo säännöistä.

Samaa mieltä Tuovisen kanssa on myös Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

– Tämä on yksityishenkilöiden oman ruoan kierrättämistä. Ei lainsäädäntö ota siihen kantaa, mutta järjen käyttö on sallittua, sanoo ylitarkastaja Pirjo Korpela Evirasta.

Korpelan mukaan vastuu todella on niillä, jotka ruokaa tarjoavat ja tulevat sitä omiin tarpeisiinsa toisilta hakemaan.

– On hieno homma, että ihmiset ovat huolissaan ruokahävikistä. Ruokahävikin vähentäminen on ollut yksi niitä tavoitteita, mitä myös Evira on oman ruoka-avun elintarvikeohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) avulla yrittänyt saavuttaa, Korpela jatkaa.

Suomen kotitalouksissa syntyy Luonnonvarakeskus Luken mukaan (siirryt toiseen palveluun) 120–160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain. Se on 20–25 kiloa henkilöä kohden.

"Tietoisuus hävikistä on vähentänyt hävikkiä"

Helsingissä perustettiin ruokahävikkiringit Facebookiin jo 2013 ja 2014. Myös muutamilla muilla paikkakunnilla ruokahävikkirinkejä löytyy "sosiaalinen jääkaappi" -nimellä. Tanskassa vastaava ryhmä perustettiin (siirryt toiseen palveluun) syksyllä 2016. Nykyisin Stop Spild Lokalt (Korsør) -ryhmässä on jo yli 3 000 jäsentä ja ilmoituksia ruoasta on useita viikossa. Tanskassa saman idean ympärille on syntynyt useita paikallisia ryhmiä eri kaupunkeihin.

Eviran Pirjo Korpela kannustaa myös suomalaisia perustamaan lisää vastaavia ryhmiä.

– Ryhmät kannattaa pitää maantieteellisesti paikallisena, jotta ruoan antaminen ja hakeminen pysyy helppona, hän vinkkaa.

Ruokahävikkirinki Kuopio -Facebook-ryhmän perustaja Tiia Tuovinen.
Kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Tuovinen kertoo, että opintojen yhteydessä on kerrottu paljon kestävän kehityksen periaatteista.Juha Vauhkonen / Yle

Myös Tiia Tuovinen on yllättynyt siitä, ettei Suomessa juuri ole vastaavia ryhmiä sosiaalisessa mediassa.

– On se aika erikoista, koska Suomessa ollaan niin tietoisia kierrättämisestä.

Tuovinen on huomannut, että ryhmän perustamisen jälkeen omatkin kulutustottumukset ovat muuttuneet.

– Olen ollut aktiivisempi sen suhteen, että en osta sellaista, minkä tiedän menevän hukkaan. Tietoisuus hävikistä on vähentänyt hävikkiä, Tuovinen toteaa.

Artikkelia päivitetty 22.1.2018 klo 10.19: Päivitetty artikkeliin tiedot, että ruokahävikkirinkejä on ollut Helsingissä jo vuodesta 2013 alkaen.

Artikkelia päivitetty 22.1.2018 klo 18.00: Päivitetty artikkeliin, että ruokahävikkirinkejä löytyy myös muutamilta muilta paikkakunnilta.

Lähteet: Asiantuntija Merja Rehn Sitrasta, ylitarkastaja Pirjo Korpela Evirasta, elintarviketarkastaja Inka Heikkinen Kuopion kaupungilta ja Tiia Tuovinen.