Presidentinvaalit innostivat poliitikot flirttailemaan jalkaväkimiinoista – "Halutaan lietsoa pelkoja"

Jalkaväkimiinojen perään haikailevat niin presidenttiä aiheen esille nostamisesta kiittänyt puolustusministeri kuin presidenttiehdokas Laura Huhtasaari. Ulkoministeriössä tämä ei yllätä: miinat ovat kansalaiskeskustelun suosikkiteemoja.

miinat
Miinanraivaaja.
Yuri Smityuk / AOP

Runsas kuusi vuotta sitten, marraskuussa 2011, kaikki Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksen puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon äänestivät jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimukseen liittymisen puolesta (siirryt toiseen palveluun).

Äänet puolesta ja vastaan jakautuivat 110-47. Oppositiosta vastaan äänesti 11 keskustan kansanedustajaa sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmä.

Ratkaisua edelsi vuosien valmistelu. Puolustusministeriön väliraportissa (siirryt toiseen palveluun) myönnettiin 2003, että Suomen tuoreimmatkin maamiinat oli valmistettu 1970-luvun alussa ja ne pitäisi joka tapauksessa vaihtaa uusiin, sillä ne vanhentuisivat viimeistään 2025. Toisaalta raportissa huomautettiin, ettei miinojen pelotevaikutusta voida täysin korvata muilla keinoin.

Nyt Suomen jalkaväkimiinat on koulutuskappaleita lukuun ottamatta tuhottu, mutta tammikuussa ne pulpahtivat taas keskusteluun.

Kaikki EU-maat ovat mukana maamiinakiellossa, samoin valtaosa YK:n jäsenistä. Toisaalta siihen eivät kuulu muun muassa Kiina, Venäjä ja USA.

Miksi poliitikot flirttailevat vielä vuonna 2018 maamiinojen kanssa?

Jussi Niinistö innostui presidentin kommenteista

Ensin maamiinoja haikaili presidenttitenteissä takaisin perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Sitten valitsijayhdistyksen ehdokas, presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei Ottawan sopimukseen liittyminen olisi ehkä "niissä olosuhteissa ollut ihan oikein, mutta jäljet on paikattu".

Hän lisäsi vielä, että vaikka korvaavia aseita kuten hyppymiinoja on kehitelty, maamiinoihin voitaisiin ehkä palata sodan sattuessa. Voit katsoa Niinistön vastauksen alta:

Sauli Niinistö 15.01.2018.
Sauli Niinistö Ylen vaalitentissä

Presidentin kommentista riemastui maamiinoista vuosia puhunut sinisten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.).

Niinistö kiitti blogissaan (siirryt toiseen palveluun) käytännönläheisestä kommentista ja uhosi (siirryt toiseen palveluun)Keskisuomalaisessa, miten kiellettyjä jalkaväkimiinoja voitaisiin helposti alkaa taas valmistaa, mikäli sota syttyisi.

Tuomioja: "Turhaa puhetta, asia loppuun käsitelty"

Tätä kummeksuu entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja ja pitkän linjan pasifisti Erkki Tuomioja. Tuomiojan mielestä asia on menneen talven lumia. Hän toimi ulkoministerinä, kun Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, Tarja Halonen oli presidentti.

– Minusta asia on ihan loppuunkäsitelty. Kaikki EU-maat ovat siinä mukana eikä mielestäni ollut missään vaiheessa mitään muuta mahdollisuutta – tai tarvettakaan – kuin että Suomi siihen liittyy, hän sanoo.

Tuomioja uskoo, että jalkaväkimiinojen perään haikailevat tosissaan vain "puolustusministerin taustaryhmät".

Tuomioja epäilee, että nyt käytävään keskusteluun liittyy sivujuonteita, joissa halutaan lietsoa pelkoja, että Suomeen hyökkääminen olisi päätöksen takia helpompaa.

– Korvaavat järjestelmät ovat huomattavasti tehokkaampia eivätkä sisällä ongelmia, joita vanhanaikaiset miinat sisältävät. Minusta tämä on ihan turhaa puhetta suuntaan tai toiseen. Tiedän sen, että ammattisotilaat ovat vain tyytyväisiä näihin uudempiin järjestelmiin, hän sanoo.

Mitä ajattelette siitä, että presidentti Sauli Niinistökin otti asiaan kantaa?

– Sikäli kuin tiedän, presidentin näkemys on ihan selvä, että asia on loppuunkäsitelty. Hänellä on tietysti omissa taustaryhmissään varmaan joitakin, jotka ovat sitä mieltä, että tätä miinaratkaisua... Kai se oli heille jonkinlainen rauhoittava heitto, mutta en näe, että siinä on mitään tosiasiallista muutospyrkimystä takana, Tuomioja arvioi.

 Erkki Tuomioja
Tuomiojan mielestä asia on menneen talven lumia.Mauri Ratilainen/ AOP

Blogissaan (siirryt toiseen palveluun) Tuomioja on kommentoinut, että sopimukseen liittymistä oli toteuttamassa useampi hallitus ja sen ratifiointi tapahtui eduskunnassa laajalla enemmistöllä.

– Miinasopimus, joka myös kieltää aseen valmistamisen ja kaupan, on jo enemmän kuin puolittanut varastoitujen miinojen ja vuosittaisten miinauhrien määrän, hän kirjoittaa.

Tuomioja kirjoitti tekstin tammikuun alussa sen jälkeen, kun entinen suurlähettiläs Pasi Patokallio moitti Kanava-lehdessä Halosta ja Tuomiojaa "Ottawan harharetkestä".

– Ottawan sopimuksen aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ei ole täysin korvattu vieläkään, Patokallio suomi kirjoituksessa, joka on julkaistu myös Suomen Kuvalehden sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

"Ei yllätä yhtään!"

Ulkoministeriöstä muistutetaan, että Ottawan sopimuksen täytäntöönpanossa oli kyse pitkästä virkamiesvalmistelusta.

– Keskustelusta on nyt syntynyt osittain harhaanjohtava kuva, että miinakielto olisi puhtaasti poliittisena ratkaisuna tehty, sanoo apulaisosastopäällikkö Timo Kantola ulkoministeriön poliittiselta osastolta.

Valmisteluvaiheessa kieltoa ei kyseenalaistettu sen kummemmin puolustusministeriössä kuin ulkoministeriössäkään, sanoo Kantola.

– Puolustusministeriön raportit ovat selkeitä. Niissä todetaan, että jalkaväkimiinat ovat korvattavissa ja että ainoastaan miinakauhu (psykologinen pelotevaikutus) ei ole korvattavissa.

Sen sijaan miinojen esiin pulpahtaminen poliittiseen keskusteluun kuuden vuoden jälkeenkin on Kantolan mukaan peruskauraa.

– Ei yllätä, tätä keskustelua on käyty läpi vuosien.

Jalkaväkimiinat ja miinat ylipäänsä ovat kuuluneet yleisönosastojen suosikkiaiheisiin. Ne tarjoavat siten poliitikoillekin antoisan tavan puhutella kansaa.

– Se on helppo teema kansalaiskeskustelussa, johon liittyy monia historiallisia kokemuksia, esimerkiksi Talvisota-muistoja, Kantola sanoo.

Kiusaus jossittelulle kasvoi Krimin jälkeen

Kiusausta jossitella maamiinoista julkisuudessa kasvattaa myös Pohjolan turvallisuusympäristön muuttuminen Ottawa-äänestyksen jälkeen.

Spekuloida voi silläkin, miten eduskunnassa olisi äänestetty samasta asiasta vuonna 2014, tai sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin.

Kokoomuksen puoluekokouksessa (siirryt toiseen palveluun) esitettiinkin samana vuonna Ottawan sopimuksesta irtautumista ja jalkaväkimiinojen tuhoamisen keskeyttämistä. Jussi Niinistö tarttui tarttui kokoomuksen aloitteeseen heti.

Jussi Niinistö
Puolustusministeri Jussi Niinistö.Jarno Kuusinen / AOP

Viime vuoden puolustusselonteossa ei jalkaväkimiinoja juuri mainita. Jalkaväkimiinoista todetaan vain, että niiden mukana menetettyä pelotevaikutusta korvataan muilla menetelmillä, kuten puolustusministeriön raportissa ennakoitiin.

Lisää aiheesta:

Puolustusministeri Niinistö KSML:lle: Jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin käynnistää nopeasti kriisitilanteessa