Pimeä metsämaa laittaa kampoihin sykkiville metropoleille – Suomi on entistä houkuttelevampi huippuosaajille

Suomessa ei ole Espanjan säätä mutta kylläkin paljon muuta, sanoo huippuosaajavertailun tehneen henkilöstöjätti Adeccon toimitusjohtaja Ylelle.

kansainvälisyys
Märkä ja lumeton maa joulukuussa.
Sakari Partanen / Yle

Suomi nousi kuudenneksi kansainvälisessä vertailussa, jossa mitataan maiden ja kaupunkien kykyä haalia huippuosaajia.

Kuulostaa suomalaisen korvaan epäuskottavalta, mutta vertailu ei ole mikään äkkiä kokoon sohaistu tusinatyö vaan perusteellinen selvitys.

Maat on laitettu järjestykseen kymmenien muuttujien kimpulla, ja tutkimuksen toteuttanut Insead-korkeakoulu on arvostettu kansainvälisen liike-elämän opinahjo. Tuloksetkin julkistettiin tänään maailmantalouden kärkiareenalla eli Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa.

Listaykkönen on Sveitsi, kakkonen Singapore ja kolmonen Yhdysvallat. Suomi nosti asemiaan viime vuodesta, jolloin sijoitus oli yhdeksäs. Pohjoismaat ovat sievässä jonossa sijoilla 4–7, ja Islantikin on vertailun 13:s.

Eurooppa voi röyhistää rintaansa, sillä kahdenkymmenen parhaan maan joukossa on peräti kolmetoista Euroopan maata. Maailman talousjättiläinen Kiina sen sijaan löytyy vasta sijalta 43 ja Venäjä vieläkin alempaa, sijalta 53.

Huippuosaajille vetovoimaisimpia kaupunkeja vertailtiin vasta toista kertaa. Helsingin viime vuoden kolmossija vaihtui nyt viidenteen sijaan.

Suomi ja Helsinki houkuttelevat huippuosaajia, graafi
Yle Uutisgrafiikka

Suomen lihakset... niin mitkä lihakset?

Suomi on tunnetusti Euroopan nuori ja pimeä peränurkka, jossa on aggressiivinen ilmasto ja pitkät etäisyydet ihan mihin tahansa.

Miksi ihmeessä viittä kieltä puhuva kansainvälinen huippuosaaja valitsisi Suomen? Vaikkapa Pariisista pääsee parissa tunnissa kölsch-lasilliselle Kölniin tai romanttiselle viikonloppulomalle keskiaikaiseen Gentiin, jos laatuviinien nautiskelu Seinen varren terasseilla alkaa jostain syystä tympiä.

Kysytään sitä Alain Dehazelta, tutkimuksen tehneen Adeccon toimitusjohtajalta, joka antoi Ylelle puhelinhaastattelun suoraan Davosista.

– On selvää, ettei Suomessa ole Espanjan säätä, mutta teillä on paljon muuta joka nostaa teidät vuodesta toiseen korkealle näissä vertailuissa, Dehaze aloittaa kohteliaasti.

– Yksi vahvuus on ylitse muiden, eli koulutus. Te olette siitä todella tunnettu. Lisäksi ihmisillä on vahvat mahdollisuudet sosiaaliseen liikkuvuuteen. Kolmas tekijä on yhteiskunnan monimuotoisuus, kuten se että naisilla on loistavat mahdollisuudet toimia johtajina.

Lisäksi Suomi sai vertailussa korkeat pisteet vahvasta sisäisestä luottamuksesta ja hyvästä markkinaympäristöstä. Toisin sanoen Suomi on maa, jossa kaikilla on mahdollisuus, elämä hyvää ja jossa tietää mitä saa.

Dehazen sanat ovat hunajaa maabrändi-spinnaajille. Mutta myös parannettavaa on – tuppisuumaineessa kieriskelleelle maalle tutuissa teemoissa.

– Voisitte kertoa paremmin vahvuuksistanne ulospäin. Ja lisäksi tarvitsisitte ainakin yhden korkeakoulun, joka olisi globaalisti tunnettu. Samoin kuin Nokian tunnettuuden pohjalle voisi rakentaa telekommunikaatio-piilaakson, tai jotain siihen verrattavaa. Jotain, mikä nostaisi Suomen tunnettuutta, Dehaze listaa.

Suomi ja Helsinki houkuttelevat huippuosaajia, vertailu
Yle Uutisgrafiikka

Kun valtionrajoilla ei enää ole väliä

Huippuosaaja ylittää valtionrajat kepeillä loikilla.

– Otetaan vaikka Lontoo. Se taitaa olla nykyään ranskalaisten kuudenneksi suurin kaupunki. Lontooseen tehtiin taas uusi Lycee Francais [ranskankielinen eliittikoulu esiopetus-, peruskoulu- ja lukioikäisille, toim.huom.], jotta ranskankielisille lapsille on tilaa kouluissa. Tämän tyyppinen kansainvälistyminen on tyypillistä, Dehaze kertoo.

Positiivista Suomen kannalta on, että houkutteluun ei vertailun mukaan tarvita mitään monimiljoonaista metropolia. Asukasluvultaan koko Suomen kokoinen kuhiseva Pietari sijaitsee muun maailman näkökulmasta ihan samassa paikassa kuin Helsinki, mutta houkuttelevuudessa Helsinki painii paria porrasta ylemmässä sarjassa.

Huomionarvoista on, että vertailussa kaupunkien kärkikymmenikössä ainoa metropoli on Pariisi. Muut ovat korkeintaan noin miljoonan asukkaan pienehköjä möttejä, siis varsin samanlaisia kuin Helsinki.

Kansallisvaltiot syntyivät keinotekoisesti 1800-luvulla. Sitä ennen rajat siirtyivät eestaas, ja kaupungit olivat ne jotka jylläsivät. Maailman suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtajan näkökulmasta on vain hienoa, etteivät rajat pidättele huippuosaajia.

– Yhdysvalloissa on heti tukku esimerkkejä siitä, että kuuluisimmat yritykset ovat maahanmuuttajien perustajia. Otetaan vaikka Google ja Sergei Brin, Dehaze sanoo.

– Huippuosaajat hakevat hyviä mahdollisuuksia ja antoisaa elämänlaatua. He ovat valmiita siirtymään sinne, missä näitä on tarjolla.

Räntäsadetta maanantaiaamuna Helsingissä.
Räntäsade Helsingissä.Vesa Moilanen / Lehtikuva