Taiteilijat kunnostivat näyttelytilan, ja nyt joutuvat lähtemään kaupungin miljoonaremontin tieltä – "Tunnelma on järkyttynyt"

Helsingillä on kova paine löytää suojelluille, suurille rakennuksilleen ostajat. Nyt kaupunki haluaa saada ainakin Jätkäsaaren makasiinin käsistään.

Kulttuuri- ja taidetapahtumat ja -näyttelyt
Natalia Kozietin video-installaatio Galleria Huuto
Natalia Kozietin video-installaatio Galleria HuutoKari Ahotupa/ Yle

– Tunnelma on ollut järkyttynyt, kuvailee Galleria Huudon toiminnanjohtaja Henni Oksman.

Helsingin Jätkäsaaren makasiinissa toimiva Galleria Huuto sai Helsingin kaupungilta 20 000 euron apurahan paikkojen kohentamiseen vuoden lopulla.

– Laitettiin tänne talkoilla uudet tilat, hyvin suurella innolla ja tulevaisuus näytti hienolta. Mutta ihan talkoiden päätteeksi tuli ilmoitus kaupungilta, että talo joudutaan tyhjentämään ja vuokralaiset irtisanomaan tässä kevään aikana aika pikaisella aikataululla, kertoo Oksman.

Henni Oksman, toiminnajohtaja, Galleria Huuto
Henni Oksman, toiminnajohtaja, Galleria HuutoKari Ahotupa/ Yle

Galleria Huudon Jätkäsaaren viimeinen näyttely on toukokuun vaihtonäyttely New Yorkista.

Kuvanveistäjä Sampo Malin pyörii makasiinin suuressa, valoisassa ja karheassa galleriatilassa tutkailemassa vielä huhtikuussa pidettävän näyttelynsä tulevia puitteita. Tiedustelen taiteilijalta, onko hän onnistunut saamaan kulujen kattamiseen apurahan.

– Kulutusluotolla mennään, hän huikkaa.

Nyt varastotilaksi luokiteltu makasiini tyhjennetään palotarkastusten uusien määräysten vuoksi ja korjataan kaupungin toimesta noin kahdella ja puolella miljoonalla eurolla.

Sen jälkeen vuokrat nousevat taiteilijoiden ulottumattomiin.

– Makasiini on edelleen tarkoitus myydä. Kustannukset, joita nyt remontissa syntyy, jyvitetään korjattaville, vuokrattaville neliöille, kertoo Helsingin kaupungin tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström.

Galleria Huuto
Kuvanveistäjä Sampo Malin tutustumassa tulevan huhtikuun näyttelynsä tilaan, Galleria HuutoKari Ahotupa/ Yle

Taiteen tilat ovat kaupungille menoerä

Lars Sonckin suunnittelemassa suuressa makasiinirakennuksessa Jätkäsaaressa on pyöritetty taiteilijavetoisia gallerioita nyt noin viiden vuoden ajan.

Gallerioista vanhin, Galleria Huuto aloitti toimintansa Punavuoressa viitisentoista vuotta sitten. Taiteilijavetoisuus tarkoittaa sitä, että ryhmä ammattitaiteilijoita pyörittää itse galleriaa, valitsee näyttelyiden taiteilijat eikä laskuta taiteilijaa mahdollisesta teosten myynnistä. L3 makasiinissa toimivat Huudon lisäksi myös Galleria Rankka ja Sic. Näillä kaikilla on omanalaisensa profiili .

Makasiinissa on voinut nähdä yhtä aikaa jopa kuusikin näyttelyä. Myös yleisö on löytänyt makasiinin näyttelyt, viikonloppuisin jopa tungokseen asti. Se on ollut tekijöiden kannalta tietysti iloinen asia.

Jätkäsaaren makasiini L3
Jätkäsaaren makasiini L3Kari Ahotupa/ Yle

Lapinlahdessa galleriatoiminta jatkuu, mutta kukaan tiedä kuinka kauan

Kävelymatkan päässä Jätkäsaaresta sijaitseva Galleria Lapinlahti on sekin parissa vuodessa löytänyt yleisönsä. Kävijöitä on jopa parikymmentä tuhatta ja näyttelyitä nelisenkymmentä vuodessa.

Aiemmin tyhjillään uinuneessa sairaalassa on taas elämää ja toimintaa. Taiteilijoille tämäkin tila on kuitenkin vain väliaikainen. Gallerialle ei ole toistaiseksi liiennyt apurahaa.

– Me teemme tätä vapaaehtoistyönä. Meidän toiveemme on, että taiteilija, joka valittaisiin tänne, ei maksaisi myöskään näyttelytilasta vuokraa. Että me voisimme saada rahoitusta siihen, että taiteilija ei aina maksa kaikkea vaan tulee tarjoamaan omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan ja me muut voimme nauttia siitä, Galleria Lapinlahtea pyörittävän Kunst -kollektiivin kuraattori, valokuvataiteilija Julia Weckman kertoo.

Kuvataiteilija Anne Tompurin teoksia Galleria Lapinlahdessa
Kuvataiteilija Anne Tompurin teoksia Galleria LapinlahdessaKari Ahotupa/ Yle
Lapinlahden entinen mielisaairaala, Helsinki
Lapinlahden entinen mielisaairaala, HelsinkiKari Ahotupa/ Yle

Helsingin kaupungin tilojen käytön tehostamis- ja bisnesajattelu ei keskustele voittoa tavoittelemattoman taidetoiminnan kanssa.

Taiteen ammattilaisille näyttelyiden pitäminen ja nähdyksi tuleminen erityisesti pääkaupungissa on kuitenkin elinehto.

– Se on huono juttu silloin kun vuokrat ovat kalliita ja näyttelytilapaikat tai ne paikat missä tulla näkyväksi maksavat ihan hirveästi, Weckman muistuttaa.

Julia Weckman, kuraattori, valokuvataiteilija, Kunst-kollektiivi
Julia Weckman, kuraattori, valokuvataiteilija, Kunst-kollektiiviKari Ahotupa/ Yle

Toinen käsi antaa ja toinen ottaa

Helsingin kaupungilla ei ole osoittaa vastaavia tiloja makasiinin gallerioiden toimintaan.

– Täytyy kuitenkin ymmärtää, että näin edullista paikkaa tuskin oikeastaan mistään täältä keskustasta ainakaan löytyy, toteaa tilapalvelupäällikö Grundström Jätkäsaaren makasiinista.

Samaan aikaan kun taiteilijoilta lähtee kaupungin tilat alta, toiset kaupungin tahot ja muun muassa Helsingin taidemuseo HAM ovat lähiaikoina julkistaneet taidekilpailut Kalasataman elävöittämiseksi (siirryt toiseen palveluun)sekä erityisen taidebiennaalin kaupungin rannoille ja saariin. (siirryt toiseen palveluun)

– Me teemme täällä aika paljon ilmaista työtä kaupungille ja yleisölle. Tarjoamme ilmaiseksi kulttuuria. Teemme satoja, tuhansia tunteja sen taiteellisen kulttuurisisällön tuottamiseen. Sitten me kuitenkin olemme tällaisessa tilanteessa aika omillamme, Galleria Huudon toiminnanjohtaja Henni Oksman huokaa.

Tilapalvelupäällikkö Grundstöm toivoo, että kuvataiteelle kävisi Helsingissä yhtä hyvin kuin tanssitaiteelle. Uusi Tanssin talo rakentuu Salmisaareen puoliksi säätiön rahoituksella.

Galleria Lapinlahti
Galleria Lapinlahti, HelsinkiKari Ahotupa/ Yle