Vuonna 2008 Espoossa tapahtui tuhoisa tulipalo. Päihdeongelmaisten tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palossa kuoli viisi ihmistä. Useilla viranomaisilla oli tiedossa asunnon paloturvallisuusriskit, mutta havainnot eivät kulkeneet pelastusviranomaisille.
Pelastuslain uudistuksessa vuonna 2011 lakiin lisättiin ilmoitusvelvollisuus (siirryt toiseen palveluun). Viranomaiset ja kuntien työntekijät velvoitettiin ilmoittamaan havaituista riskeistä pelastusviranomaisille.
– Osa maakunnista on hyvin aktiivisia viranomaisten yhteistoiminnassa. Osassa yhteistyö on aika vaatimattomalla tasolla. Yhtenäistämisen tarvetta on, kertoo pelastuslaitosten kumppanuusverkostojen koordinaattori Jari Lepistö Kuntaliitosta.
Häveliäisyys voi estää ilmoituksen tekemisen
Lepistön mukaan esimerkiksi kotihoidossa tai ensihoidossa voi vieläkin olla tietämättömyyttä pelastuslain velvoitteista. Toisaalta joskus leimatuksi tulemisen pelko tai häveliäisyys esimerkiksi kotihoidon asiakasta kohtaan voivat estää ilmoituksen tekemisen pelastusviranomaisille.
Parantaakseen tilannetta kumppanuusverkosto haluaisi muotoilla valtakunnallisen toimintamallin eri viranomaisten yhteistyöhön. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset toimisivat samansuuntaisesti kaikkialla. Jos rahoitus hankkeeseen järjestyy, toimintamallia voitaisiin alkaa levittää jo alkusyksyn aikana.
Riskiasunnoista ilmoitetaan nyt herkemmin
Pirkanmaalla on tehty kovasti töitä riskiasuntojen löytämiseksi ja viranomaisyhteistyön tiivistämiseksi. Ilmoitusten määrä on kasvanut joka vuosi pelastuslain uudistamisen jälkeen, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Tytti Oksanen. Viime vuonna Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueelta tuli 121 ilmoitusta riskiasunnoista.
Ilmoituksen tekeminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Ilmoituksen voi tehdä pelastuslaitoksen nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Jonkin verran ilmoituksia tulee myös sähköpostilla ja puhelimella.
Ilmoitukset tulevat pääasiassa ensihoitajilta, kotihoidolta, isännöitsijöiltä, palomiehiltä ja poliisilta. Yksittäisiä ilmoituksia voi tulla myös huolestuneilta naapureilta tai vaikka lääkäriltä. Tavallisten palotarkastusten yhteydessä riskiasuntoja tulee harvoin ilmi.
Himohamstraajan koti on suuri riski
Tavaraa lattiasta kattoon, tupakan tumppeja lattialla, sähköuuni, joka on tungettu täyteen tyhjiä pitsalaatikoita, itse tehtyjä virityksiä sähkölaitteissa tai sanomalehtipinon päällä tuikkiva kynttilä. Nämä ovat ääriesimerkkejä turvattomista asunnoista, joihin pelastusviranomaiset voivat törmätä.
Riskienhallintapäällikkö Tommi Mukkala Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että riskiasunnot ovat hankalia kohteita pelastusviranomaisille.
– Työkalut ovat vähissä, varsinkin, jos kyseessä on omakotitalo. Silloin asukas vastaa vain omasta paloturvallisuudestaan, ja paloturvallisuusriskien on oltava aivan ilmeisiä, jotta asukkaan yksityiselämään voidaan puuttua, Mukkala kertoo.
Rivi- ja kerrostaloissa riskikäytökseen on helpompi puuttua taloyhtiön avustuksella. Pitsalaatikoita täynnä olleen sähköuunin tapauksen Mukkala kertoo ratkaisseensa ottamalla uunin sulakkeen pois.
Helpot ratkaisut harvassa
Tavaroilla asuntonsa täyttävä keräilijä on varsinkin rivi- ja kerrostaloasunnossa suuri riski. Suuri määrä palavaa tavaraa lisää riskiä palon nopeaan leviämiseen myös naapuriasuntoihin. Tästä syystä riskiasuntojen palotarkastukset ovat palojen ja palokuolemien ennaltaehkäisyn ytimessä.
Jari Lepistö Kuntaliitosta kertoo, että paloriskiasuntojen tekeminen turvalliseksi ei aina ole helppoa. Paras tulos saadaan eri viranomaisten yhteistyöllä.
Esimerkiksi Pirkanmaalla palotarkastukseen tarvittava kokoonpano voidaan haarukoida ennalta paloriskiasunnosta saadun ilmoituksen pohjalta.
– Riippuen asunnosta saamistamme ennakkotiedoista, pyydämme tarkastukselle mukaan esimerkiksi kotihoidon työntekijän, lähiomaisen, sosiaalityöntekijän, terveystarkastajan tai isännöitsijän, Tytti Oksanen kertoo.
Oksanen kertoo, että asukkaalle ilmoitetaan etukäteen tarkastuksesta ja siinä mukana olevista henkilöistä. Tarkastuksen yhteydessä asukkaan kanssa pyritään keskustelemaan tilanteeseen johtaneista syistä. Myös tilanteen hoitamista pohditaan yhdessä.
– Tavoitteena tietenkin on, että asukas itse ymmärtäisi oman tilanteensa ja tilanteen korjaamisen tärkeyden. Kohteissa käydään tarvittaessa jälkitarkastuksella määrättynä ajankohtana.
