1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. aseelliset konfliktit

Syyrian sota voi mutkistua entisestään – neljä kysymystä Turkin hyökkäyksestä

Turkki aloitti lauantaina hyökkäyksen kurdijoukkojen hallitsemalle alueelle Syyriassa. Yle vastaa neljään kysymykseen hyökkäyksestä ja sen seurauksista.

Aseelliset konfliktit
Turkin armeijan joukot Azezin kaupungissa.
Turkin armeijan joukot Azezin kaupungissa 21. tammikuuta.Hasan Kirmizitas / EPA

1. Miksi Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille?

Turkki pitää Syyrian kurdialuetta ja siellä toimivia YPG-järjestön kurdijoukkoja uhkana turvallisuudelleen. Suurin pelko Turkille on, että sen rajalle syntyisi laaja kurdien itsehallintoalue.

Turkki käy sotaa kurdien sissijärjestö PKK:ta vastaan, jota se – EU:n ja Yhdysvaltain tavoin – pitää terrorijärjestönä. YPG on Turkin kirjoissa PKK:n sisarjärjestö.

Yhdysvallat on aseistanut Syyrian kurditaistelijoita osana Isisin vastaista koalitiota. Samalla kurdit ovat saaneet hallintaansa laajoja alueita Pohjois-Syyriassa. Turkki on vastustanut jo pitkään järjestön aseistamista ja syyttänyt Yhdysvaltoja terrorismin tukemisesta.

Hyökkäykseen liittynee myös sisäpoliittisten pisteiden keruuta. Se on Turkin hallinnolle yksi keino osoittaa voimaansa ja näyttää, että hallitus taistelee terroristeiksi mieltämiään tahoja vastaan.

Turkin hallinto on ollut myös kovasanainen ja kutsunut mahdollisia operaatiota vastustavia kansalaisia terrorismin tukijoiksi.

Raketti-iskun saanut Reyhanli kaupunki Turkin puolella rajaa
Raketti-iskun saanut Reyhanli kaupunki Turkin puolella rajaa 21. tammikuuta.AFP

2. Miten Turkin hyökkäys vaikuttaa kurdien asemaan?

Vielä muutama vuosi sitten kurdeja pidettiin Irakin ja Syyrian levottomuuksien mahdollisina hyötyjinä.

Syyrian kurdit taistelivat osana Yhdysvaltojen tukemaa Isisin vastaista koalitiota ja onnistuivat samalla keräämään positiivista mainetta. Samalla ne saivat hyötyä Syyrian keskushallinnon heikentymisestä.

Kurdijoukkojen haaveena saattoi olla, että taisteluiden jälkeen ne saisivat kiitoksena tukea oman valtionsa muodostamiseen. Nyt Isis on kuitenkin Syyriassa lyöty.

Yksi iso kysymys onkin, onko Yhdysvallat valmis puolustamaan kurdeja tai auttamaan itsenäistymispyrkimyksissä. Toistaiseksi se tai muut länsimaat eivät kuitenkaan ole näyttäneet olevan halukkaita tukemaan kurdeja pitkäaikaisesti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jopa väläyttänyt, että Yhdysvallat lopettaisi tuen Syyrian kurdeille.

Toinen kysymys on, paljonko valtaa edes YPG:llä on kurdialueella. Ainakin valtaa heikentävät sisäiset ongelmat, arvioivat tutkimuskeskus Crisis Groupin asiantuntijat Joost Hiltermann ja Maria Fantappie.

YPG:tä pidetään osin itsevaltaisena ryhmänä. Se tarvitsee PKK:ta oman sotilaallisen voimansa vahvistamiseen. Samalla suhteet järjestöön ovat heikentäneet sen asemaa paikallisten keskuudessa.

Asiantuntijoiden mukaan paikalliset eivät välttämättä näe hyötyjä yhteistyölle PKK:n kanssa.

3. Miten tilanne vaikuttaa Turkin suhteisiin ulkovaltojen kanssa?

Turkin hyökkäys voi kiristää Nato-kumppanimaiden; Turkin ja Yhdysvaltojen välejä. Suhteet ovat olleet jo muutenkın koetuksella Yhdysvaltojen kurdeille antaman tuen vuoksi.

Välejä hiertää myös Turkin sotilasvallankaappausyrityksestä syytetty muslimisaarnaaja Fethullah Gülen, jota Yhdysvallat ei ole suostunut luovuttamaan Turkkiin.

Yhdysvallat on paheksunut Turkin hyökkäystä ja vaatinut tilanteen rauhoittamista. Mitään muuta tukea se ei ole kurdeille toistaiseksi osoittanut. Myös sotilasliitto Nato ilmoitti sunnuntaina, että Turkilla on oikeus puolustaa itseään.

Turkin kanssa lähentynyt Venäjä ei ole ollut ilahtunut iskusta. Sekään ei tosin ole osoittanut muuta kuin sanallista paheksuntaa.

Venäjä on viime aikoina lähentynyt Turkin kanssa mutta se on tukenut myös kurdeja. Syyrian sodassa Venäjä ja Turkkı tukevat eri osapuolia. Silti Venäjä tuskin puuttuu tilanteeseen, niin kauan kuin kyse ei ole suoraan sen omiin intresseihin liittyvistä asioista.

Lapsi polkupyöränsä kanssa kadulla tuhoutuneen talon edessä Turkissa.
Rajakaupunki Kilis Turkin puolella rajaa 21. tammikuuta.Sedat Suna / EPA

4. Miten uudet väkivaltaisuudet vaikuttavat Syyriassa?

Syyrian sisällissotaan Turkin hyökkäys on avannut jälleen uuden rintaman.

Tästä kärsivät ennen kaikkea siviilit. Kurdien mukaan viikonlopun iskujen kuolleiden joukossa on siviilejä, Turkin mukaan ei.

Turkki on sanonut jatkavansa operaatiota ja etenevänsä Manbijin kaupunkiin asti.

Operaation kestosta ei ole tietoa. Presidentti Erdoğan tosin totesi tänään pitämässään puheessa, että Turkki pyrkii vetäytymään Syyriasta nopeasti.

Lue myös: Turkin ja Syyrian väkivaltaisuudet: "Se joka vastustaa Turkin operaatiota on terroristien puolella"