Sairaat vanhukset tuottavaa bisnestä – hoitojätit hotkivat pieniä paikallisia yrityksiä

Suuret hoitoalan yritykset valloittavat vauhdilla vanhusten hoitokotimarkkinoita ympäri Suomen.

vanhustenhoito
Kesälahdella koko elämänsä asunut Hilkka Pennanen viihtyy hoitokoti Annalassa. Vierellä henkilökohtainen vastuuhoitaja Pauliina Heiskanen.
Hilkka Pennanen, 86, on tyytyväinen, että hoitokoti Annala sijaitsee kotipitäjässä lähellä omaisia. Vierellä vastuuhoitaja Pauliina Heiskanen. Heikki Haapalainen / Yle

KesälahtiPohjois-Karjala on vähäväkinen alue eteläiseen Suomeen verrattuna. Maakunnassa on kuitenkin jotain, mikä kiinnostaa suuria ylikansallisia ja kotimaisia hoitoalan yrityksiä: paljon vanhoja sairaita ihmisiä.

Ikäihmisten asuminen hoitokodissa maksaa paljon sekä yhteiskunnalle että vanhukselle itselleen, jos hänellä on varallisuutta.

Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote ostaa tänä vuonna yrityksiltä palveluasumista sairaille, yli 65-vuotiaille pohjoiskarjalaisille noin 31 miljoonalla eurolla.

Vanhusmarkkinat houkuttelevat isoja

Markkinajohtaja Attendolla on pelkästään Itä-Suomessa 44 iäkkäiden hoitokotia, joita yritys itse mainostaa "mummoloina". Kuusi niistä toimii Pohjois-Karjalassa. Yli miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä pohjoismainen konserni suunnittelee maakuntaan 12 uutta palveluasumisen yksikköä.

Tuore kilpailutus paljasti myös muiden suurten alan toimijoiden lähivuosien suunnitelmat Pohjois-Karjalassa. Kun Siun sote aloitti kilpailutukset ikäihmisten palveluasumisesta, suuret ilmoittivat aikovansa perustaa maakuntaan 23 uutta hoitokotiyksikköä. Paikallisista yrityksistä vain yksi suunnittelee rakentavansa uuden hoitosyksikön.

Täällä heillä on mahdollista menestyä, se on heille liiketoimintaa.

Ilkka Pirskanen

Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskasta ei yllätä isojen hoitoyritysten kiinnostus Pohjois-Karjalan vanhuksia kohtaan.

– Ihmisiä ikääntyy Pohjois-Karjalassa paljon ja täällä on paljon pieniä palveluntuottajia. He katsovat omista lähtökohdistaan, että täällä heillä on mahdollista menestyä, se on heille liiketoimintaa, Pirskanen arvelee.

Pirskasen mukaan isot yritykset eivät tee päätöksiään kuntayhtymän kanssa.

– He eivät kysy meiltä eivätkä käy ennakkokeskusteluja, minne sijoittuvat. He tutkivat markkinaa ja sen perusteella tekevät omat päätöksensä.

Pienet paikalliset yritykset ihmeissään

Paikallista hoitokotiyrittäjää vähintään sata kertaa suurempien yritysten saapuminen Pohjois-Karjalaan ihmetyttää.

– Jos ei meillekään riitä tällä hetkellä asiakkaita tarpeeksi, niin miten ihmeessä riittää näille kaikille, jotka rupeaa rakentamaan, Keski-Karjalassa kahta hoitokotia pyörittävä Mirja Uutela kysyy.

Isot yhtiöt pystyy pelaamaan hinnalla.

Mirja Uutela

Isot yritykset kuitenkin keskittävät toimintansa isommille paikkakunnille. Monet päättäjät ja hoitoalan ammattilaisetkin pelkäävät, että syrjemmässä asuvien sairaiden vanhusten on tulevaisuudessa muutettava kotikunnastaan päästäkseen hoitokotiin viimeisiksi vuosikseen.

– Jos olet koko ikäsi asunut vaikka Kesälahdella ja sitten joudutkin (sadan kilometrin päähän) Joensuuhun sen takia, ettei ole paikkoja, niin se ei ole enää kauhean inhimillistä, Uutela tuumaa.

Hoitokotiyrittäjä Mirja Uutela Kiteen Kesälahdelta.
- Kyllä nämä isot yritykset haluaa vallata markkinat, yrittäjä Mirja Uutela harmittelee pienten hoitokotien tukalaa kilpailutilannetta. Heikki Haapalainen / Yle

Käsiä tarvitaan, jos halutaan laatua

Mirja Uutelan pyörittämässä hoitokoti Annalassa Kiteen Kesälahdella on 15 paikkaa. Samassa pihapiirissä on myös Uutelan ja hänen tyttärensä Annalakodit Oy:n 18-paikkainen hoitokoti.

Asukkaat ovat keski-iältään noin 90-vuotiaita ja huonokuntoisia.

– On kahden autettavia ja yhden autettavia. On muistisairaita ja monisairaita. Pyörätuolissa on asukaskunnasta suurin osa, rollaattorilla kulkevia on muutama. Ilman apuvälineitä liikkuvia ei taida olla yhtään, Mirja Uutela kertoo.

Siksi hoito vaatii henkilökuntaa. Kahdessa hoitokodissa on nyt yhteensä 31 asukasta ja henkilökuntaa yrittäjät mukaan lukien 25. Lisäksi tarvitaan useita tilapäisiä työntekijöitä sijaisiksi.

Se on surkeaa, koska halvalla et saa hyvää.

Mirja Uutela

Laki edellyttää, että laitoksissa on vähintään 0,5 hoitajaa vanhusta kohti.

– Meillä se ylittyy. Eikä tähän ole laskettu yrittäjiä, vaikka teemme molemmat tässä täysipäiväisesti töitä, Uutela selvittää.

Minimimitoitus ei kokeneen hoitokotiyrittäjän mielestä riittäisi juuri muuhun kuin perushoitoon.

– Meillä on kuitenkin paljon viriketoimintaa, ulkoilut päivittäin, saunotukset monta kertaa viikossa – kyllä se vaatii henkilökuntaa, yrittäjä toteaa.

Pienet voimattomia hintakilpailussa

Kilpailutuksen tavoite on kohdella sekä asiakkaita että yrityksiä mahdollisimman tasavertaisesti. Jatkuva kilpailutus on tullut tutuksi pienemmillekin yrityksille.

– Vaateita on paljon ja ne pitää täyttää, että pääsee Siun soten puitesopimukseen. Mutta nyt pelataan hinnoilla, halvin voittaa kilpailun. Se on surkeaa, koska halvalla et saa hyvää ja eniten maksaa henkilökunta, Mirja Uutela harmittelee.

Kokenutta hoitoalan ammattilaista tilanne surettaa.

– Eihän meillä pk-yrityksillä ole siinä kauheasti minkäännäköistä mahdollisuutta sen takia, että me ei voida hintoja hirveästi polkea. Isot yhtiöt pystyy pelaamaan hinnalla ja tekemään hoitoa vähän halvemmalla kuin me pk-yritykset ja valtaavat markkinat, Uutela tuskailee.

Hoitokoti Annala Kiteen Kesälahdella.
Paikallisessa omistuksessa olevat hoitokodit käyvät yhä harvinaisemmiksi, kun hoitoalan suuryritykset valtaavat markkinoita ympäri Suomen. Kuvassa hoitokoti Annala Kiteen Kesälahdella.Heikki Haapalainen / Yle

Myös asiakkaiden saamisessa riittää haastetta. Pohjois-Karjalassa valtaosa asiakkaista tulee hoitokoteihin sote-kuntayhtymän kautta.

– Jos asiakas ei ota palveluseteliä, työryhmä arvioi asiakkaan tilanteen ja päättää, pärjääkö vanhus kotona kotiavun turvin vai tarvitseeko palveluasumista tai tehostettua palveluasumista. Luonnollisesti Siun sote täyttää ensin omat hoitopaikkansa, Uutela kertoo.

Jos kuntayhtymän omista hoitopaikoista ei löydy asiakkaalle paikkaa, Siun sote tarjoaa asiakkaalle palveluseteliä. Sitä käyttävä asiakas voi itse valita, minne hoivakotiin haluaa. Jos setelin hinta ei kata asumis- ja palvelukuluja, vanhuksen on itse maksettava lisää.

Sellainen yritys häviää, joka ei ole kilpailukykyinen.

Ilkka Pirskanen

Moni vanhus ei halua palveluseteliä. Tällöin kuntayhtymä kilpailuttaa asiakkaan sijoituspaikan sopiviksi katsomiensa yritysten kesken.

– Sitten annetaan hinta ja halvin hinta voittaa. En lähde edes kilpailemaan, koska en pysty niin halvalla tuottamaan enkä tekemään tappiota kuukausi- saati vuositolkulla, Mirja Uutela hymähtää.

Käytännössä hänen hoitokodeissaan kaikki asiakkaat tulevatkin itse hoitokodin valiten eli käyttämällä palveluseteliä.

Moni antautunut jo isojen syliin

Siun sote -kuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen tietää, että kilpailutuksessa rahalla on ratkaiseva rooli.

– Jos meidän kautta menee ja palvelut ostetaan, katsotaan tarpeet ja myös hinta. Ja hinta on siinä vaiheessa tärkeässä osassa, Pirskanen toteaa.

Hänen mielestään jokaisen yrityksen on itse huolehdittava hintakilpailukyvystään.

– Sellainen yritys häviää, joka ei ole kilpailukykyinen. Mahdollisuudet pärjätä paranee sillä, jos pystyy tekemään yhteistyötä toisten paikkakunnalla toimivien yritysten kanssa ja löytää synenergiaetuja. Ja mitä erityisiä palveluja voi tarjota, joita asiakkaat haluaa valita, Pirskanen neuvoo.

Hoitokotiyrittäjä Mirja Uutela puolestaan uskoo, että isot yritykset voivat tehdä tietoisesti tappiotakin saadakseen jalansijaa haluamallaan alueella.

– Sitähän ei kukaan suoraan sano, mutta kyllä se vaan näin menee, Uutela arvioi.

Kuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen puolestaan ei näe Pohjois-Karjalassa alihinnoittelua, jolla raivattaisiin kilpailijoita.

– Sitä me koetetaan vahdata aika tarkkaan. Tällainen saalistushinnoitteluhan on myös kilpailulainsäädännössä kielletty ja selkeästi alihintaiset tarjoukset saa hylätä, Pirskanen korostaa.

Minulle on soitettu kahdestakin yrityksestä, mutta en ole myynyt vielä.

Mirja Uutela

Hänen mukaansa Siun sotessa osataan arvioida alan hintatasoa, koska kuntayhtymällä on omaakin palvelutuotantoa.

– Mutta yksittäistapauksissa on vaikeaa rajanveto, onko kyse alihintaisesta tarjouksesta vai tehokkaan toiminnan ja kilpailutuksen mukanaan tuomasta hinnasta, Pirskanen kuitenkin myöntää.

Moni pienyrittäjä on jo päätynyt myymään hoitokotinsa isoille yrityksille. Myös Mirja Uutelan hoitokoteja on ostateltu, viimeksi vuodenvaihteessa.

– Minulle on soitettu kahdestakin yrityksestä, mutta en ole myynyt vielä. Olen kuullut, että muillakin pk-yrityksillä oli buumia, että oltaisiin oltu halukkaita ostamaan. Kyllä nämä isot haluaa vallata markkinat, Uutela tuumaa.

Juttua muokattu 8.2.2018 klo 16:08: Tarkennettu faktalaatikkoon Esperi Caren tietoja. Kyseinen yritys ei ole enää täysin suomalaisten omistama.