Lähikunnissakin on huomattu, että Uudenkaupungin autotehtaalla menee lujaa: "Hyöty on miljoonaluokkaa"

Uudenkaupungin autotehtaalla työskentelee noin 4000 ihmistä. Työllistäminen on lisännyt hyvinvointia ympäri Varsinais-Suomea ja Satakuntaa.

autoteollisuus
Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistusta Uudenkaupungin autotehtaalla. UUSIKAUPUNKI
Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistusta Uudenkaupungin autotehtaalla.Ari Welling / Yle

Uudenkaupungin autotehtaalla työskenteli vuoden 2016 loppupuolella 1500 työntekijää. Sitten alkoi ennennäkemätön nousu.

Reilussa vuodessa työntekijöitten määrä on yli kaksinkertaistunut ja noussut 4000:een (siirryt toiseen palveluun). Tehtaalle etsitään koko ajan myös lisää työntekijöitä.

Uudenkaupungin autotehtaan uudesta noususta ovat hyötyneet koko Varsinais-Suomi ja Satakunta. Yle kysyi Uudenkaupungin lähikunnilta, miten lisääntyneet työpaikat ovat heijastuneet autotehtaan ympäristökuntiin.

Kuntapäättäjien mielestä vaikutukset ovat olleet ilmeiset ja moninaiset.

Laitilassa satsataan uusiin asukkaisiin

Laitilassa kaupungin väkiluku on kasvanut vajaalla sadalla. Työttömyysaste on pudonnut viiteen prosenttiin ja on maakunnan alhaisin. Myös kaupoissa asiointi ja palveluiden tarpeet ovat lisääntyneet. Yritysten tilaukset ovat kasvaneet.

– Kaikkineen hyöty, jonka autotehdas on kaupunkiin tuonut, on varmaan miljoonaluokkaa. Pelkästään kaupungin verotulot lisääntyivät puoli miljoonaa, sanoo kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Luukkosen mukaan vuodesta 2018 on tulossa vieläkin parempi, sillä Uudenkaupungin autotehtaan uusi nousu alkoi vasta keväällä 2017, kun autotehtaalle alettiin palkata lisää väkeä rekrytointikampanjoilla ympäri Suomea.

Kun ihmisellä on työtä, niin hyvinvointi lisääntyy.

Johanna Luukkonen

Autotehtaan lisääntyneet työpaikat heijastuvat lähikuntien talouteen myös ehkä hieman yllättävälläkin tavalla.

– Kun ihmisellä on työtä, niin hyvinvointi lisääntyy. Esimerkiksi meillä sosiaali- ja terveyskustannukset ovat jo lähteneet laskuun, sanoo Johanna Luukkonen.

Raumalta matkaa päivittäin autotehtaalle 500 ihmistä

Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski sanoo, että autotehtaalla on erittäin suuri merkitys noin tunnin ajomatkan päähän Uudestakaupungista.

– Autotehtaalla käy päivittäin töissä noin 500 raumalaista. Porista siellä käy töissä noin 100, ja Turun seudulta 800. Tämä näkyy kasvaneina verotuloina kuntien taloudessa, Koski sanoo.

Emme me tässä toistemme kanssa kilpaile, vaan yritämme auttaa autotehdasta.

Kari Koski

Kari Kosken johdolla Uudenkaupungin lähikuntien päättäjät Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta ovat kokoustaneet jo pari kertaa yhdessä. Tarkoituksena on miettiä keinoja ja toimenpiteitä, joilla autotehtaalle muualta tulevat ihmiset saadaan jäämään alueelle.

– Yksi asia, jota olemme miettineet, on esimerkiksi se, miten voisimme auttaa tehtaalle töihin tulevan henkilön puolisoa työllistymään. Useinhan on niin, että vain toinen perheestä on saanut autotehtaalta töitä, sanoo Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Rauman kaupunginjohtaja Kari Kosken mukaan yhteistyö kuntien välillä on selvästi lisääntynyt, ja nimenomaan positiivisella tavalla.

– Emme me tässä toistemme kanssa kilpaile, vaan yritämme auttaa autotehdasta, jotta se saa tuotantonsa pyörimään koko Suomen hyväksi.

Asuntoja ja päiväkoteja

Uudenkaupungin autotehtaalle töihin muualta tulevat tarvitsevat luonnollisesti asuntoja. Uudessakaupungissa asunnot loppuivat kesken heti alkuunsa.

Lähikunnissa onkin vireillä useita kaavahankkeita. Asuntoja myös rakennetaan, samoin päiväkoteja.

Esimerkiksi Laitilassa valmistuu kesällä uusi vuoropäiväkoti Apilaniitty. Myös Raumalle suunnitellaan uutta päiväkotia, jossa autotehtaan kolmivuorotyössä olevat työntekijät on huomioitu (siirryt toiseen palveluun).

– Päiväkotipaikkoja tarvitaan runsaasti lisää, ja nyt joudutaan tekemään todennäköisesti päiväkoti, joka on auki 24/7, Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski sanoo.

Kosken mukaan on tärkeää saada palvelut pelaamaan niin, että ne edesauttavat ihmisiä jäämään asumaan alueelle. Samaa korostaa Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Palveluiden on syytä olla kunnossa hyvissä ajoin, mikäli uusia asukkaita kuntaan halutaan saada.

– Luottamusmiesten kanssa on käyty keskusteluja siitä, että kaupungin täytyy olla etunenässä. Ensin tulevat asukkaat ja sitten palveluiden lisääntyminen, Luukkonen sanoo.

Asiointi paikallisissa yrityksissä on lisääntynyt, ja uusia kasvoja on ilmestynyt kylänraitille.

Ari Koskinen

Laitilassa asuntotilanne on tiukka. Esimerkiksi vapaita vuokra-asuntoja kaupungilla ei ole tällä hetkellä lainkaan. Kaupunginjohtaja toteaa, että ihmiset haluavat mieluummin aluksi muuttaa vuokra-asuntoon, ikään kuin haistelemaan, jäädäkö vai ei.

– Vapaissa vuokra-asunnossa on haasteita koko alueella. Kaavoitus on se, mitä nyt viedään voimallisesti eteenpäin, Johanna Luukkonen sanoo.

Laitilassa on tällä hetkellä vireillä parikin isompaa asuntohanketta. Kaupungin keskustaan on rakenteilla vuokrakerrostalo, ja parhaillaan käsittelyssä on kaava Euroopan suurinta puukerrostalohanketta varten. Sen rakentamisen pitäisi alkaa kesällä. Asuntoja tulee yhteensä vajaa sata.

Myös Raumalla on käynnissä kaavahankkeita, ja parhaillaan rakennetaan uusia vuokrakerrostaloja keskustan tuntumaan.

– Tällä hetkellä Raumalta löytyy noin sata vuokra-asuntoa, joita me voimme tarjota autotehtaan työntekijöille, Kari Koski sanoo.

Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistusta Uudenkaupungin autotehtaalla.
Ari Welling / Yle

Myös pikkukunnissa satsataan tulevaisuuteen

Uudenkaupungin naapurissa sijaitsevassa Pyhärannassa on käynnistetty useita kaavahankkeita, joilla yritetään houkutella autotehtaan asukkaita kuntaan. Pyhärannan asukasluku kasvoi viime vuoden alkupuolella hieman, mutta sen jälkeen kasvu tyrehtyi, koska kunnasta loppuivat vapaat asunnot.

Vehmaa puolestaan houkutteli syksyllä uusia asukkaita myymällä omakotitalotontteja sadan euron hintaan. Kampanjaa on tarkoitus jatkaa tämän vuoden puolella. Tontteja on mennyt toistaiseksi kaupaksi vasta kolme, mutta pikkukunnan väkiluku lisääntyi viime vuonna kuitenkin 40 hengellä.

– Asiointi paikallisissa yrityksissä on lisääntynyt ja uusia kasvoja on ilmestynyt kylänraitille, iloitsee kunnanjohtaja Ari Koskinen.

Yhdessä Manner-Suomen pienimmistä kunnista, Kustavissa, on myös vireillä kaavahanke asuntojen rakentamiseksi. Alle 1000 asukkaan kunnassa jokainen uusi asukas on tärkeä.

– Toistaiseksi Kustaviin on muuttanut 7–8 autotehtaan työntekijää, ja on sillä jossain määrin vaikutusta verotuloihin, sanoo kunnanjohtaja Veijo Katara.

Valtiolta odotetaan toimia

Uudenkaupungin lähikunnilla on valtiovallan suuntaan muutama toive. Joukkoliikenneyhteyksiin, tiestön parantamiseen sekä asuntorakentamiseen pitäisi saada yhteiskunnan rahaa. Myös koulututusta alueella pitäisi tukea.

– Tärkein asia on se, että valtatie 8:lle saataisiin rahoitus. Liikenne siellä on ihan tukossa, sanoo Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski.

Kosken mielestä kasitiestä pitäisi tehdä kolmikaistainen, jotta liikenne sujuisi. Myös muutama pullonkaula pitäisi poistaa. Samaa mieltä on Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

– Olisi erittäin tärkeää saada seuraavaan budjettiin rahat esimerkiksi Laitilan eritasoliittymän rakentamiseen.

Valtatie 8:n parantamista on suunniteltu vuosia. Kari Koski uskoo, että Uudenkaupungin autotehtaan uuden nousun myötä aika olisi vihdoin kypsä asialle.

– Valtiovallan suhtautuminen on nyt ihan erilaista kuin aikaisemmin. Tuntuu, että nyt siellä ymmärretään tämä tilanne, Koski sanoo.

_Juttua korjattu 23.1. klo 9.12: Kustavi ei ole Manner-Suomen pienin kunta, kuten jutussa aikaisemmin väitettiin. _