Toteutuivatko Suomen suuret haaveet Arktisen neuvoston puheenjohtajana? Selvitimme karikot ja onnistumiset

Suomen alkukausi Arktisen neuvoston johdossa on ollut arkista työtä ja ympäristöasioiden alleviivaamista muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Arktinen neuvosto
tehtaan piipuista tulee savua
Musta hiili on erityisen haitallista arktisilla alueilla. Mustaa hiiltä päätyy ilmaan puun ja hiilen poltosta. Yksi lähde ovat metsäpalot sekä öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttaminen eli soihduttaminen.

Suomi tarttui Arktisen neuvoston puheenjohtajan nuijaan viime toukokuussa suurien haaveiden siivittämänä.

Yksi merkittävimmistä haaveista on ollut Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajien tapaamisen järjestäminen Suomessa. Vielä toive ei ole täyttynyt.

Arktisten alueiden kestävää kehitystä ja ympäristökysymyksiä linjaavan neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Suomelle Yhdysvalloilta.

– Suomihan sai tämän puheenjohtajuuden todella vaikeassa tilanteessa, arvioi Arktisen keskuksen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova.

Hankalasta lähtötilanteesta huolimatta Suomi on puheenjohtajuuden alkutaipaleella onnistunut välttämään karikot.

Keskustelu vaikkapa ympäristökysymyksistä on haastavaa, sillä kahdeksan arktista maata yhteenkokoavan neuvoston jäsenet eivät suinkaan ole yksimielisiä ilmastonmuutoksesta tai arktisten alueiden hyödyntämisestä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vetänyt Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta, eikä Arktisen neuvoston toinen jättiläinen Venäjä suhtaudu ilmastonmuutokseen juuri sen pehmeämmin.

Sermeq Kujatdleq -jäätikkö Grönlannissa.
Sermeq Kujatdleq -jäätikkö Grönlannissa.John Sonntag / NASA / EPA

Yhdysvaltojen, Venäjän ja Suomen lisäksi varsinaisia jäsenmaita ovat muut Pohjoismaat sekä Kanada. Neuvostoon kuuluu myös tarkkailijamaita, kuten Kiina ja Alankomaat.

Suomi on ollut Arktisen neuvoston puheenjohtaja runsaan puolen vuoden ajan. Pyysimme Lapin yliopiston tutkijaa Timo Koivurovaa ja ympäristöjärjestö Greenpeacen asiantuntijaa Laura Melleriä arvioimaan, mikä on mennyt hyvin ja missä Suomella on parantamisen varaa. Asiaa kommentoi myös Suomen arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Arktinen työ saanut jatkua rauhassa

Yhdysvallat on presidentti Trumpin valinnan jälkeen ollut vähemmän kiinnostunut arktisen alueen ympäristöpolitiikasta. Suomen onnistumiseksi voikin laskea sen, että Arktinen neuvosto on pystynyt toimimaan normaalisti.

Suomen johdolla Arktinen neuvosto on tarjonnut alustan maiden väliselle keskustelulle. Timo Koivurova antaisi Suomelle kauden alun suoriutumisesta kouluarvosanan yhdeksän.

Ympäristöjärjestö Greenpeace antaa Suomen puheenjohtajakaudesta arvosanan 7,5–8, mutta parannettavaakin löytyy. Greenpeacen Suomen arktis-asiantuntija Laura Meller pitää hyvänä alkuna mustan hiilen aiheuttamien ongelmien esiintuomista.

Mustaa hiiltä syntyy ilmaan muun muassa puun, ylijäävän öljyn tai kaasun poltosta. Se on erityisen haitallista arktisilla alueilla, missä se kiihdyttää jään sulamista.

– Toivon, että siinä asiassa laajennetaan katsantoa öljykentillä tapahtuvasta soihduttamisesta isoihin rakenteellisiin kysymyksiin, kuten maastopaloihin, ja miten fossiilisia polttoaineita voitaisiin korvata energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla.

Puheet Jäämeren radan hankkeesta

Suomi pohtii tällä hetkellä myös Jäämeren radan hankkeen tulevaisuutta. Hankkeessa Norja ja Suomi selvittävät rautatieyhteyttä Rovaniemeltä Kirkkoniemeen.

Taustalla ovat odotukset Koillisväylän laivaliikenteen kasvusta Kaukoidästä Pohjois-Norjaan. Rata helpottaisi fossiilisten polttoaineiden kuljetusta tulevaisuudessa Jäämeren satamista Eurooppaan. Selvitys asiasta on tulossa pian.

Ympäristöjärjestöä ratahanke kuitenkin huolestuttaa.

– Siinä on tiettyä ristiriitaa, kun Suomi on sanonut, että haluaa painottaa juuri ympäristökysymyksiä, ilmastonmuutosta ja ilmastotyötä, sanoo Meller.

Ympäristöjärjestön mukaan on räikeässä ristiriidassa perustella ratayhteyttä sillä, että saadaan uusia mahdollisuuksia suomalaiselle metsä- ja kaivosteollisuudelle pohjoisessa ja Barentsinmeren öljyvarantoja voidaan helpommin kuljettaa Eurooppaan. Pohjoisen fossiilisten aineiden varantoja ei järjestön mielestä voida ottaa käyttöön, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää.

Suomen arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen torppaa syytökset. Härkösen mukaan Jäämeren rata ei kuulu Arktisen neuvoston toimien alle, vaan pohjoisen politiikan myötä liikenne- ja viestintäministeriölle.

– Rautatiestä ei ole tehty päätöstä, sitä ei varsinaisesti ajeta, mutta siitä on tulossa Suomen ja Norjan hallitusten selvitys, sanoo Härkönen.

Hän ei usko, että asia etenee Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Suuri tapaaminen haalistumassa kangastukseksi

Kauden suurin jännitysmomentti on liittynyt siihen, saadaanko maailman huomio käännettyä Suomeen, eli tapaavatko Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin mahdollisesti täällä.

– Arktinen neuvosto tekee hyvin suurelta osalta ympäristösuojelua ja ilmastonmuutoksen sopeutumista arktisella alueella, ja eiväthän ne ole Trumpin agendan prioriteettejä, se on pakko sanoa, sanoo Koivurova.

Härkönen kuvailee tilannetta niin, että Suomen presidentinvaalien jälkeen odottelu jatkuu "löysässä hirressä".

Presidentti Trumpin ympärillä kuohuva Venäjä-vyyhti tuskin antaa tilaa tapaamiselle lähiaikoina. Tapaamisen järjestämisessä voi Suomelta siis loppua aika kesken.

– Toinen asia on, että onko arktinen yhteistyö nyt sitten kuitenkin sellaista, että se jää Yhdysvaltain presidentin horisontin alapuolelle, huomauttaa Härkönen.

Vaikka päämiesten tapaamisen suhteen onkin ollut vaikeaa, ovat asiantuntijat ja virkamiehet jatkaneet työtään esimerkiksi koulutuksen, viestinnän ja meteorologisen yhteistyön osalta.

Presidentti Donald Trump ja presidentti Vladimir Putin tapasivat Vietnamissa Apecin kokouksessa lokakuussa.
Presidentti Donald Trump ja presidentti Vladimir Putin tapasivat Vietnamissa Apecin kokouksessa lokakuussa.Mihail Klimentjev / Sputnik / EPA

Myös edelliseltä Yhdysvaltojen johtamalta kaudelta on periytynyt ajatus siitä, voisiko Arktisella neuvostolla tulevaisuudessa olla voimakkaampi rooli esimerkiksi arktisen alueen meriasioissa. Nyt meren käyttöä määrittävät kansainväliset merisopimukset ja kalastussopimukset.

Mustan hiilen ongelma sitoutuu sanktioihin

Suomen kaudella huomio on kiinnittynyt mustan hiilen ongelmaan. Presidentti Sauli Niinistö on nostanut aktiivisesti asiaa esiin. Hän on puhunut asiasta niin presidentti Putinin kuin presidentti Trumpin kanssa. Koivurovan mielestä tätä voi sanoa onnistumiseksi.

– Se on aika ainutlaatuista, koska näitä kahdenkeskisiä neuvotteluja edeltää aina se testaus, mistä aiheista voidaan keskustella.

Mustan hiilen ongelman lopullinen ratkaisu on kuitenkin myös sidoksissa EU:hun.

– Iso asia on se, miten ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa suhtautuu EU:n sanktiopolitiikkaan ja Venäjän vastasanktioihin. Voidaanko sanktioita lieventämättä palata ympäristöyhteistyöhön, arvioi puolestaan Härkönen.

Venäjä on kertonut olevansa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, mutta ei ole ratifioinut sitä vedoten omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Viime vuoden lokakuussa ennen Bonnin ilmastokokousta Venäjän edustaja kertoi, että Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi on heistä sittenkin kytköksissä Venäjän-vastaisiin sanktioihin.

Alkukauden arvosana seilaa seitsemän ja yhdeksän välillä, mikä vaikuttaa kelpo suoritukselta. Erilaiset kansainväliset työryhmät ovat tavanneet entiseen malliin Suomen määrittämien pääteemojen eli ilmastonmuutoksen sekä siihen liittyen kestävän kehityksen parissa.

Uutena asiana maat ovat alkaneet panostaa kansainväliseen meteorologiseen yhteistyöhön. Näin saadaan paremmin tietoa esimerkiksi muuttuvasta pohjoisnavan alueesta.

*Lue lisää: *

Myrkyt kulkevat maapallolla kohti pohjoista – ilmastonmuutos voi tuoda kemikaaleja uusille alueille

Pohjoisnavalle kalastuskielto ennen kuin jäät sulavat

Tutkijat: Arktinen jääalue ei palaa enää ennalleen

Liikenneministeri Anne Berner: "Jäämeren rata olisi suuri mahdollisuus turismille ja tavaraliikenteelle"

Lähteet: Reuters