Mustasukkaisuus omien lasten kanssa vietetystä ajasta vaivaa uusperheitä – Parisuhdeasiantuntija: ”Vaali aina rakkaussuhdetta!”

Kun kaksi eronnutta lyö hynttyyt yhteen, syntyy paitsi uusperhe, myös aivan uudenlaisia kiistoja arkeen. Uusperheissä mustasukkaisuus kiertyy lasten ympärille.

uusperheet
Mies ja pieni lapsi.
Alexander Caminada / AOP

Paljonko aikaa uusperheen äiti tai isä saa viettää kaksin biologisten lastensa kanssa? Saako exään olla yhteydessä päivittäin? Onko ok muistella lämmöllä entisen perheen lomanviettoja tai jouluja?

Uusperheyhteisöön kuuluu enemmän ihmisiä kuin ydinperheeseen. On sinun ja minun lapsia sekä entisiä puolisoita. Kaikilla on jonkinlainen rooli uusperheessä. Siksi myös mustasukkaisuuden aiheita on uusperheessä usein enemmän kuin ydinperheessä.

Ongelmia voi olla vaikea tunnistaa ja ratkaista, koska valmiit säännöt tai ohjeet puuttuvat.

– Uusperhe ei ole vanha, tuhatvuotinen instituutio, johon on olemassa jonkinlaiset vakiintuneet säännöt. Siksi siinä pitää opetella uusia perhekulttuureja, selittää Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen.

Vaikka uusperhe muodostuu kahden aikuisen rakkaussuhteen ympärille, lapset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) mustasukkaisuusdraamojen keskiössä.

Ongelma 1: Ajankäyttö omien lasten kanssa

Parisuhdetutkija, psykoterapeutti Heli Vaaranen nostaa suurimmaksi mustasukkaisuuden aiheuttajaksi ajankäytön uusperheessä. Kiistat liittyvät varsinkin biologisten lasten kanssa vietetyn ajan määrään.

– Oma aika omien biologisten lasten kanssa on todella tärkeää lapsille, jotka yhä todennäköisesti sopeutuvat eroon, Vaaranen muistuttaa.

Epävarmuus uusperheen pysyvyydestä voi aiheuttaa pakonomaisen tarpeen tehdä kaikki yhdessä. Ikään kuin puolisoiden lyhytkin erillään oleminen biologisten lastensa kanssa olisi uhka uusperheen olemassaololle. Heli Vaaranen tunnistaa ilmiön.

– Joillakin uusperheen puolisoilla on tavaton vimma palauttaa ydinperhe. He haluavat koko ajan olla yhdessä, sukuloida yhdessä ja hoitaa lapsia yhdessä.

Psykoterapeuttina Vaaranen antaa puolisolle yksinkertaisen neuvon: rentoudu.

– Älä yritä palauttaa ydinperhettä. Sinulla on nyt uusperhe. Anna tilaa ja vapautta. Rakenna rakkautta ja luottamusta.

Myös rahankäyttö lapsiin voi aiheuttaa mustasukkaisuutta.

Ongelma 2: Ex-puolison vaikutusvalta uusperheeseen

Vaikka uusperheen synty on tarkoittanut eroa edellisestä puolisosta, on hänellä yhä vaikutusvaltaa uusperheeseen varsinkin biologisten lasten kautta.

Nelihenkisen perheen siluetti.
AOP

Ja sekös vasta aiheuttaakin mustasukkaisuutta! Kun omat kesälomasuunnitelmat ovat jäissä puolison exän lomavatvomisen takia, saa kilteinkin ihminen itsensä kiinni pahantahtoisista ajatuksista. Väestöliiton Heli Vaaranen näkee mustasukkaisuuden entistä puolisoa kohtaan merkkinä uussuhteen ongelmista.

– Entinen puoliso tuntuu uhalta, jos uudessa suhteessa on epävarmuutta.

Mustasukkaisuus toisen aiempaa puolisoa kohtaan on ymmärrettävää, mutta oikeastaan aika nurinkurista.

– Puolisohan on jo kertaalleen valinnut sinut eikä entistä puolisoaan. On hassua ajatella, että asetelma olisi jatkuvasti vaakalaudalla: minä vai exä.

Ongelma 3: Kenen joukoissa seisot?

Kolmas uusperheesssä usein mustasukkaisuutta aiheuttava asia on epävarmuus puolison lojaalisuudesta. Kenen puolella puoliso on tiukan paikan tullen?

– On pelkoa siitä, että puoliso palaa entisen puolisonsa luokse tai että hän puhuu exälle tai omille biologisille lapsilleen pahaa minusta.

Rakastuneet puolisot itse vakuuttavat yleensä olevansa täysin sitoutuneita uusperheeseen. Sanat eivät kuitenkaan aina riitä poistamaan epävarmuutta uussuhteen kestävyydestä.

– Itse hieman ihmettelen, että kun julkilausuttu lojaalisuus on niin vahvaa, niin mistä sitten tulee niin suuri epävarmuus menneeseen suhteeseen ja menneeseen perheeseen nähden, pohtii parisuhdeasiantuntija Heli Vaaranen.

Ongelma 4: Kateus entisen perheen yhteisestä elämästä

Uusperhe on nimensä mukaisesti kovin uusi, nuori. Yhteisiä kokemuksia vasta kerätään. Aiemman perheen yhteinen elämä voi aiheuttaa kateutta.

– Uusperheyhteisöön kuuluu ihmisiä, joilla on todella pitkä yhteinen historia takanaan. Tämäkin aiheuttaa mustasukkaisuutta.

Entisen puolison kanssa on koettu paljon sellaisia elämän huippuhetkiä, joita uudessa parisuhteessa ei enää tule. Menty ehkä ensimmäisen kerran naimisiin, saatu ensimmäinen lapsi, kasvettu vanhemmiksi, hankittu pienelle perheelle koti.

Lisäksi ex-puolisoiden yhteinen historia jatkuu lapsen kautta: tulee syntymäpäiviä, rippijuhlia, koulun valintoja ja menestystä harrastuksissa. Ylpeys ja ilo, kuten myös huoli biologisen lapsen kasvusta ja menestyksestä yhdistävät biologisia vanhempia pitkään. Ja siinä uusi puoliso jää väistämättä sivurooliin.

Ratkaisu: Rakasta, puhu ja hyväksy

Pitkään jatkuessaan tai vakavaksi syventyessään mustasukkaisuus voi rikkoa uusperheen. Heli Vaarasen mukaan uusperheissä ongelmista puhuminen on vielä ydinperhettäkin tärkeämpää.

– Pitää etsiä uusia tapoja olla onnellinen ja uusia tapoja hyväksyä exiä pyörimään elämässä mukana.

Pariskunta katselee auringonlaskua laiturilla.
Karl-Josef Hildenbrand / AOP

Uusperheen olemassaolon ydin on puolisoiden välinen rakkaus. Sen vaaliminen ja vahvistaminen on paras keino torjua mustasukkaisuutta ja muita ongelmia.

– Riidat ajankäytöstä tai siitä, lähteekö joku välillä ilman uuspuolisoa jonnekin, eivät vahvista rakkaussuhdetta.

Mitään ihmetemppuja parisuhteen vaaliminen ei vaadi, Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen kannustaa.

– Se on se pieni hetki, jolloin ottaa kädestä kiinni. Se on kauniin kohtaamisen hetki aamulla tai illalla ennen nukahtamista.

Aiheesta lisää: Paha, pahempi, äitipuoli – Uusperheen bonusäiti voi musertua vaatimusten alle