Talousasiantuntijat moittivat hallituksen politiikkaa: Veroja kevennetään liikaa

Suomen talous ei tasapainotu, koska hallitus laskee veroja turhan innokkaasti. Näin sanovat asiantuntija-arvioijat.

Hallituksen talouspolitiikka
Verotoimisto.
Markku Ulander / Lehtikuva

Reipas talouskasvu yllätti Suomen, myös ennusteiden laatijat ja talouspolitiikan luotsaajat.

Ennusteiden epävarmuus olisi syytä ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun talouspolitiikkaa suunnitellaan. Näin sanoo talouspolitiikan arviointineuvosto puntaroituaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimia.

Professori Roope Uusitalon johtama neuvosto on sitä mieltä, että veropolitiikka on osoittautunut liian keveäksi nyt, kun talous vahvistuu tätä vauhtia, kolmisen prosenttia vuodessa.

Veroja hallitus on alentanut kilpailukykysopimuksen vaikutusten korvaamiseksi. Lopputulos on se, että hallitus ei kevennysten vuoksi saavuta julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita.

Hallitus on pitänyt kiinni päätöksestä, jonka mukaan menot vakautetaan. Samaan aikaan verotusta on kevennetty huomattavasti, mikä kutistaa tulopuolta.

Talouden alijäämä on ensi vuonna ennusteiden mukaan liki 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, vaikka tavoite vuodelle 2019 on puoli prosenttia. Kyse on yli kahdesta miljardista eurosta.

Neuvosto: Kotimaista kysyntää ei nyt tarvitse pönkittää

Neuvosto korostaa, että voimakkaaseen, kysyntää lisäävään elvytykseen ei ole syytä, koska talous kasvaa kohisten ja työllisyystilanne paranee. Veronalennusten sijasta hallituksen olisi keskityttävä parantamaan julkisen talouden kestävyyttä.

Huomiota olisi kiinnitettävä esimerkiksi siihen, että tulevina vuosikymmeninä ikääntymiseen liittyvät menot kasvavat entisestään, ja eläkevastuut ovat julkiselle sektorille paljon velkaa suurempi taakka, sanotaan raportissa.

Sosiaali- ja terveysalan suurreformista sotesta pitäisi koitua säästöjä, mutta valinnanvapausuudistus on omiaan kasvattamaan menoja. Riskinä on esimerkiksi se, että joillekin kansalaisryhmille tarjotaan palveluja ylettömästi.

Talouspolitiikan arvioijat pidentäisivät oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen, jotta syrjäytyminen vähenisi ja työllisyystilanne kohenisi.

Valtiovarainministeriön taloudelliset ennusteet (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Orpo ei veromoitteita niele: "Tulokset ovat selvät, talous kasvaa huippuvauhtia"