Tutkijat löysivät Suomesta aiemmin tuntemattoman maaperämuodostuman, joka on peräisin jääkaudelta

Murtooksi nimettyjä muodostumia on runsaasti muun muassa Satakunnassa.

jääkaudet
Murtoo
Murtoon hahmottaminen maastossa on vaikeaa. Tämä paikka sijaitsee Murtoojärven rannalla.Kari Kajuutti

Tutkijat ovat löytäneet tieteelle aikaisemmin tuntemattoman maaperämuodostuman.

Turun yliopiston maantieteen osaston tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti löysivät muodostuman, kun he kartoittivat jääkaudella syntyneitä maaperämuodostumia uusista lasertekniikalla saaduista aineistoista. Miehet kiinnittivät aineistossa huomiota säännöllisen kolmion muotoisiin kumpareisiin.

Ensin tutkijat pitivät kumpareita lasertekniikan virheenä. Kun niitä löytyi useita ja ne muodostivat järkeviä kokonaisuuksia, he ymmärsivät löytäneensä aiemmin tunnistamattomia muodostumia.

Maastossa tutkijat huomasivat, miksi muodostumien löytäminen oli vaikeaa. Matalat, kahdesta viiteen metriä korkeat kumpareet ovat sadan tai parin sadan metrin pituisia, ja ne ovat metsän peitossa. Maastossa kolmiomaisuutta on vaikea hahmottaa.

Suurin keskittymä on Satakunnassa. Porin ja Tampereen väliltä näitä löytyy huomattavan paljon.

Joni Mäkinen

Lisäksi kumpareet sijaitsevat lähes aina hyvin syrjäisillä seuduilla.

– Suurin keskittymä on Satakunnassa. Porin ja Tampereen väliltä näitä löytyy huomattavan paljon. Mallialueenamme toimii Kynäsjärven kenttä Pomarkun ja Kankaanpään rajalla, kertoo yliopistonlehtori Joni Mäkinen Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta.

Toinen suurempi keskittymä löytyy kaistaleelta, joka lähtee Pohjanmaan rannikolta, Kalajoen eteläpuolelta ja kulkee järvi-Suomeen asti.

– Siellä on kapeita, harjumaisia esiintymiä. Muutamia löytyy myös Vaasan ja Oulun seuduilta, mutta Pohjois-Suomesta näitä ei ole löydetty ollenkaan, Mäkinen sanoo.

Aiheuttajana jäätikön sulaminen

Muodostumat ovat syntyneet jääkaudella, jään sulamisen seurauksena. Joni Mäkinen kertoo, että muodostumien syntyminen on liittynyt ilmaston nopeaan lämpenemiseen ja jäätikön nopeaan sulamiseen.

Sulamisvesi hakeutuu jään alle, jolloin jäätikön kuljettama maa-aines on sopivissa olosuhteissa kasautunut nyt löydetyiksi muodostumiksi.

Tutkijat selvittävät parhaillaan, miksi muodostumia löytyy vain tietyiltä alueilta. Joni Mäkinen uskoo, että olosuhteet ovat näillä alueilla olleet otolliset.

– Jään alla on tarvinnut olla paljon sulamisvettä. Lisäksi jään virtausliikkeen on täytynyt olla suhteellisen hidasta, Mäkinen sanoo.

Murtoo
Murtoon pinta ja reunat ovat usein suurten kiven lohkareiden peitossa.Kari Kajuutti

Ei ehkä jää viimeiseksi löydöksi

Aiemmin tuntemattomat muodostumat nimettiin murtooksi. Nimen takana on yksi ensimmäisistä muodostumien löytöpaikoista, Murtoo, joka sijaitsee lähellä Nokian ja Vesilahden rajaa.

Nimi on osuva, sillä murtoo sanana viittaa murtuneeseen, ja maa on alueilla ”murtunutta” – kivikkoista ja täynnä suuria lohkareita.

Merkittävä löydös on huomattu myös kansainvälisesti. Muodostumat esiteltiin tammikuun alussa Kööpenhaminassa pidettävässä geologian kongressissa, jossa tiedeyhteisölle myös paljastettiin muodostuman nimi.

Turun yliopiston tutkijat ovat aloittaneet yhteistyön myös ruotsalaisten tutkijoiden kanssa, sillä samanlaisia muodostumia on löytynyt myös Ruotsista.

Aikaisemmin tiedossa olleet Suomen maaperämuodostumat on tunnettu jo vuosikymmenien ajan. Tutkijat uskovat, että uusi tekniikka paljastaa jatkossa lisää jääkauden aikaisia maanmuodostumia, joista ei ole ollut aiemmin tietoa.

– Aivan varmasti. Kun jotain uutta löytyy, alkaa löytyä muutakin. Tulemme vielä saamaan paljon lisätietoa pienemmistä muodostumista, joita jään sulamisvesi on aiheuttanut, Mäkinen uskoo.

Maanmittauslaitos ja geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat panostaneet Suomen kartoittamiseen laserkeilauksella, jonka tuloksia jokainen voi tarkastella GTK:n verkkopalvelussa (siirryt toiseen palveluun). Muodostumista julkaistiin ensimmäinen tieteellinen artikkeli yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa.