Alle kouluikäisille oma ruokasuositus – Huonot elintavat kasaantuvat perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat

Lasten pitäisi syödä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia viisi kertaa päivässä, mutta keskimäärin syöntikertoja on noin puolet suosituksesta.

ravitsemussuositukset
Lapsi syö.
Titta Puurunen / Yle

Jo varhaiskasvatuslaissa (siirryt toiseen palveluun) ohjeistetaan lasten ruokailun suuntaviivat, joiden mukaan lapselle on järjestettävä ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto hoitopaikoissa.

Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun.

Painotukset perustuvat vuonna 2014 julkaistuun suomalaisten ravitsemussuosituksiin.

_"Juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat, peruna ja täysjyvävilja sekä kasviöljy muodostavat lapsen kasvua, kehitystä ja terveyttä tukevan ruokavalion perustan. Vähärasvaiset maitovalmisteet, palkokasvit, kala ja liha sekä vähäsuolaisuudesta huolehtiminen täydentävät ruokavalion ja tekevät siitä ravitsemuksellisesti täysipainoisen kokonaisuuden ." _

Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus, sivu 13.

Lapsiperheiden ruokailutottumuksissa huimia eroja

Suurin osa suomalaiseista lapsiperheistä voi hyvin ja noudattaa jo näitä ohjeita. Terveydelle epäedulliset elintavat kuitenkin kasaantuvat usein perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat.

Varhaiskasvatuksen ruokailu kuitenkin tasoittaa perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja ja edistää terveyden tasa-arvoa. Eri tutkimusten perusteella arvioidaan lasten ruokavalion kehittyneen Suomessa myönteiseen suuntaan.

D-vitamiinivalmisteiden ympärivuotinen käyttö ja elintarvikkeiden D-vitamiinilisät estävät kyseisen vitamiinin puutosta. Alle kouluikäiset syövät edelleen silti liian vähän hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Näitä pitäisi syödä viisi kertaa päivässä, mutta keskimäärin syöntikertoja on noin puolet suosituksesta.

Piirroskuva varhaiskasvatuksen ruokailusuositus -kirjasta
Kuvakaappaus Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus -kirjasta

Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolella varhaiskasvatuksessa olevien lasten ruokavalio on arkipäivänä lähempänä suosituksia kuin kotona hoidetuilla lapsilla. Niukat määrärahat kuitenkin aiheuttavat haasteita varhaiskasvatuksen ruokatarjonnalle, jossa on nykyään otettava huomioon myös kasvisruokailijat ja erilaiset erityisruokavaliot.

Ruokailutottumukset opitaan lapsena

Uusi varhaiskasvatuksen ruokailusuositus korostaa myös syömiseen liittyvien tapojen ja tottumusten opettelua. Makumieltymykset muuttuvat, kun lapsi tottuu syömään erilaisia ruokia.

– Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen, kuvailee opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta.

Tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun. Myönteiset oppimiskokemukset ruokailutilanteissa ovat tärkeitä.

_ "Varhaiskasvatukseen ruokalistat suunnitellaan siten, että listassa on suosituksien mukaisesti vuorotellen keittoja, pääruokakastikkeita, vuokaruokia sekä pata- ja kappaleruokia. Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterianosia vaihdellaan ja uudistetaan, jotta lapset tutustuvat uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin." _

Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus, sivu 37.

Aamiaiseksi puuroa ja täysjyväleipää

Alle kouluikäisten eri ruokailuhetkiin tarjotaan myös malliaterioita, joiden koostumus noudattelee ravitsemussuosituksia.

Ohjeistuksista löytyy apua ruokalistasuunnitteluun, erityisruokavalioihin, ruokavalintoihin sekä päivän aterioiden ja välipalojen malliateriakuvat .

– Malliateriakuvat ovat tärkeä viesti myös huoltajille lapsille tarjottavien aterioiden koostumuksesta ja ne kannustavat vuoropuheluun
lasten ruokailusta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä, sanoo Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri.

Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle tarjotaan päivän aikana keskimäärin kolme ateriaa, jotka kattavat noin 2/3 päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Yhdessä kotona tarjottavien aterioiden kanssa ne muodostavat terveellisen ja täysipainoisen kokonaisuuden.

– Suomalaiset lapset syövät liian vähän kasviksia. Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää kasvisten käyttöä ruokalistasuunnittelulla ja tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan, sanoo työryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Suositus antaa myös apuvälineitä varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemuksen arviointiin ja seurantaan.