Unto Hämäläisen kolumni: Sauli Niinistö oli suosituin julkaisematta jääneessä gallupissa jo vuonna 1999

Vaaleihin on enää neljä päivää, eikä Niinistölle ole noussut vakavaa haastajaa. Ennakkosuosikki hän oli jo syksyllä 1999, mutta tieto jäi julkaisematta, kun Niinistö ei lähtenyt kisaan, kertoo Unto Hämäläinen.

presidentinvaalit
Unto Hämäläinen.
Politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.Derrick Frilund / Yle

Vaaleihin on enää neljä päivää. Kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa viimeisen kerran huomenna torstaina Yleisradion suuressa vaalikeskustelussa. Sitä ennen julkaistaan tuore mielipidemittaus, joka kertoo, mitä mieltä suomalaiset olivat viime viikolla ja tämän viikon alussa.

Käytin tarkoituksella mennyttä aikamuotoa. Kun mielipidemittauksia arvioidaan, pitää aina muistaa, että ne kertovat kyselyn ajankohdan tuloksen. Kannatuksessa voi aina tapahtua muutoksia, suuriakin muutoksia, vielä vaalisunnuntaina.

Näin kävi esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa, joissa perussuomalaiset nousivat vaalisunnuntaina äänissä peräti suurimmaksi puolueeksi.

Siksi esitän jo etukäteen vakavan vetoomuksen: Ei ammuta mielipidemittausten tekijöitä, jos vaalitulos poikkeaa paljonkin ennen vaaleja tehdyistä mittauksista. Gallupit eivät ennusta, mutta ne antavat runsaasti taustatietoa.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kirjoitti Talouselämä-lehdessä (siirryt toiseen palveluun):

”Vaaleissa gallupit ovat yksi tiedonlähde muiden joukossa. Sen lisäksi, että ne antavat tietoa ehdokkaiden senhetkisestä kannatustilanteesta, gallupeista nähdään myös esimerkiksi se, millaiset väestöryhmät kannattavat ketäkin ehdokasta ja millä perusteella.”

Olen pitkästi yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt näiden mittausten parissa ja kirjoittanut satoja lehtijuttuja niiden tuloksista.

Karuin kokemukseni on syksyltä 1999. Olin Helsingin Sanomien politiikan toimituksen päällikkönä ja tilasin lehden käyttöön mittauksen presidenttiehdokkaiden suosiosta. Vaaleihin oli puoli vuotta aikaa, ja ehdokasasettelu oli hieman epävarma.

Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja, nimeltään Sauli Niinistö, oli ilmoittanut, että hän sanoo lopullisen kantansa presidenttiehdokkuuteen tiettynä päivänä.

Voin sen verran paljastaa, että syksyllä 1999 Sauli Niinistö oli hyvin suosittu, selvä ykkönen tuossa mittauksessa, jota ei siis koskaan voitu julkaista.

Puhutin etukäteen kymmeniä kokoomuslaisia ja tulin siihen tulokseen, että Niinistö lähtee ehdolle. Niinpä panimme hänen nimensä mielipidemittauksen kyselylomakseen yhtä varmana ehdokkaana muun muassa keskustan Esko Ahon ja SDP:n Tarja Halosen kanssa. Heidät oli jo asetettu ehdolle.

Teetimme mittauksen etukäteen ennen Niinistön lopullista ilmoitusta, jotta voisimme julkistaa sen tulokset heti Niinistön ilmoittautumisen jälkeen. Näin tehdessämme otimme ison riskin, joka toteutui, kun Niinistö – yllättäen – kieltäytyi ehdokkuudesta.

Emme tietenkään voineet julkaista mielipidemittauksen tuloksia. Ne jäivät vain muutaman ihmisen tietoon.

Nyt, 18 vuotta myöhemmin, voin sen verran paljastaa, että syksyllä 1999 Sauli Niinistö oli hyvin suosittu, selvä ykkönen tuossa mittauksessa, jota ei siis koskaan voitu julkaista.

Kuusi vuotta myöhemmin Sauli Niinistö suostui ehdokkaaksi, mutta silloin hänen asemansa oli aivan toinen, paljon huonompi.

Istuva presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen olivat syksyllä 2005 tehtyjen mittausten mukaan huomattavasti suositumpia kuin Niinistö.

Niin vain kävi, että Niinistö ohitti Vanhasen aivan ensimmäisen kierroksen lopulla ja pääsi helmikuussa 2006 pidettyyn finaaliin, jossa hän kuitenkin hävisi niukasti Haloselle.

Vuotta myöhemmin Sauli Niinistö keräsi 60 000 ääntä eduskuntavaaleissa ja ryhtyi eduskunnan puhemieheksi.

Sen jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa Niinistö on ollut täysin ylivoimainen, todellinen kestosuosikki.

Vain viime presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla hänen suosionsa laski sen verran, että hän joutui lähtemään toiselle kierrokselle, jolla sitten voitti Pekka Haaviston selvin luvuin.

Sauli Niinistön nimi poistuu niiden nimien joukosta, joiden suosiota aletaan mitata vuoden 2024 presidentinvaaleja silmällä pitäen.

Koko presidenttikauden Niinistön suosio on pysynyt korkealla. Hänelle ei ole ilmaantunut yhtään uutta haastajaa. Macron-ilmiöstä ei ole tietoakaan Suomessa.

Näissäkin vaaleissa Niinistön kovimmat kilpakumppanit ovat Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen, jotka Niinistö on jo kerran voittanut edellisissä presidentinvaaleissa.

Presidentinvaalien suosiopuntari on ollut yli kymmenen vuotta jähmettyneenä lähes paikalleen. Vaalitarkkailijaa alkaisi jo kyllästyttää, jos ei tietäisi, että pian suosiopuntari ryhtyy taas liikkumaan vinhasti: toiset nimet nousevat ja toiset laskevat.

Kävi miten tahansa, yksi asia on varma. Sauli Niinistön nimi poistuu niiden nimien joukosta, joiden suosiota aletaan mitata vuoden 2024 presidentinvaaleja silmällä pitäen.

Jos Niinistö häviää nämä vaalit, hän ei taatusti lähde kuuden vuoden päästä hakemaan revanssia. Ikäkin jo tulee vastaan.

Jos Niinistö voittaa, hänen toinen presidenttikautensa jää viimeiseksi. Perustuslain mukaan presidentiksi voidaan valita vain kaksi kertaa peräkkäin sama henkilö, olipa tämä kuinka suosittu tahansa.

Unto Hämäläinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.