Presidenttiehdokkaat Svenska Ylen tentissä – Niinistö: "Vastaisuudessa on oltava tarkempi Lähi-idän asevientilupien kanssa"

Presidenttiehdokkaiden viimeisen viikon loppukiri alkoi kaksikielisellä tentillä, jossa keskustelua herätti muun muassa Suomen asevienti Jemenin sisällissotaan osallistuviin maihin.

presidentinvaalit
Presidenttiehdokkaat ja juontajat Ville Hupa ja Ingemo Lindroos Svenska Ylen kaksikielisessä presidentinvaalikeskustelussa
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Svenska Ylen tentissä ehdokkailta tiukattiin, onko oikein, että Suomi on myöntänyt aseteollisuudelle vientilupia esimerkiksi Arabiemiraatteihin, joka osallistuu tällä hetkellä Jemenin veriseen sisällissotaan. Norjalaislehti Verdens Gang on julkaissut videon, jossa näkyy valtionyhtiö Patrian myymä miehistönkuljetusvaunu Jemenissä.

Valitsijayhdistyksen ehdokkaana jatkokaudelle hakeva Sauli Niinistö puolusteli asevientipäätöksiä sillä, että Arabiemiraatit eivät olleet lupien myöntämisen aikaan niin vahvasti osallisina Jemenin sisällissodassa kuin nyt. Kun miehistönkuljetusvaunujen vientilupa myönnettiin vuonna 2015, sota oli kuitenkin jo käynnissä.

– Minusta meidän on oltava jatkossa paljon tarkempia kaikista luvista Lähi-itään, Niinistö sanoi.

Valtioneuvosto on myöntänyt Patrian asevientiluvalle jatkoa vuoden alussa. Kyse on aiemmin toimitettujen vaunujen varaosatoimituksista. Uusien lupien myöntämistä Arabiemiraatteihin Niinistö vastustaa.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ei halua kritisoida hallituksen päätöstä, mutta hän suhtautuu Niinistön tavoin kielteisesti mahdollisiin uusiin asevientilupiin.

– Nyt tilanne on sellainen, että en tukisi uusia lupia asevientiin Arabiemiraatteihin. Mutta on myös nähtävä ero aseiden ja muiden varusteiden välillä, Vanhanen sanoi.

Haavisto: Päätökset tehty vastoin ulkoministeriön näkemystä

Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto korostaa sitä, että hallitus ei ole asevientilupia koskevissa päätöksissään noudattanut ulkoministeriön linjauksia.

– Olisi hyvin tärkeää, että noudatettaisiin ulkoministeriön näkemystä näissä asioissa. Hallitus on tehnyt päätöksiä vastoin ulkoministeriön näkemystä, Haavisto sanoi.

SDP:n Haatainen piti asevientiä Jemenin sotaan osallistuviin maihin riskinä Suomen maineelle.

– Tämä on moraalinen ja eettinen kysymys. Kyse on myös siitä, minkälaisen kuvan Suomi antaa maailmalle. Esimerkiksi Saksa ja Norja ovat keskeyttäneet aseviennin Saudi-Arabiaan. Miksi me emme voi pysäyttää asevientiä Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin?

Myös vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen vastusti asevientiä:

– Aina kun on kyse maista, joilla on jonkinlainen linkki sotaa käyviin alueisiin, meidän pitää olla erityisen tarkkoina.

Huhtasaari ainoana vastustaa pakollista ruotsin kielen opetusta

Tentissä käsiteltiin myös ruotsin kielen asemaa Suomessa. Perussuomalaisten Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat halusivat säilyttää pakollisen ruotsin kielen opetuksen peruskoulussa.

– Meillä on kaksi marginaalista kieltä maailman mittakaavassa, suomi ja ruotsi. Sen takia haluaisin, että ruotsia opetettaisiin, mutta ei pakollisena, Huhtasaari perusteli.

Pääosin ruotsiksi käydyssä tentissä Huhtasaari oli myös ainoa ehdokas, joka vastasi kysymyksiin vain suomeksi. Huhtasaari lupasi opetella ruotsia, mikäli hänet valitaan presidentiksi.

Valitsijayhdistyksen kautta ehdolla oleva Paavo Väyrynen korosti Suomen asemaa osana pohjoismaita ja ruotsin kielen tärkeyttä pohjoismaisessa yhteistyössä.

RKP:n ehdokas Nils Torvalds puolestaan joutui selittelemään omia aiempia kannanottojaan. Vuonna 2010 hän ehdotti, että pakollisesta ruotsin opetuksesta voitaisiin luopua.

Torvaldsin mukaan silloisessa keskustelussa unohdettiin täysin hänen vaatimuksensa siitä, että opetuksesta luopumisen vastineena olisi taattava ruotsinkielisten palveluiden parantaminen.

Lisää aiheesta:

Feministisk utrikespolitik? Frivillig skolsvenska? Stopp för vapenhandeln? Här är frågorna som diskuterades i Yle Fems valdebatt!

Patrian valmistama panssariajoneuvo Jemenin sodassa? – Ulkoministeriö norjalaislehden uutisesta: "Tietenkään se ei ole hyvä tieto"

Helsingin Sanomat: Joulukuussa Haysin kylässä Jemenissä käytiin verinen taistelu, jossa tuhottiin sairaala – miten on mahdollista, että taisteluun osallistui myös aseistettu suomalainen panssariajoneuvo? (siirryt toiseen palveluun)