VM:n huippuvirkamies Hetemäki oikoo Sipilän lausuntoa aktiivimallista: Muutaman tunnin silpputöitä eivät halua työttömät eivätkä työnantajat

Aktiivimallin kätilöineen valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan julkinen keskustelu mallista on nostanut esiin, että palveluiden pitää olla saatavilla halukkaille.

työttömyysturvan aktiivimalli
Valtiosihteeri Martti Hetemäki
Valtiosihteeri Martti HetemäkiJarno Kuusinen / AOP

Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan aktiivimallin tarkoitus ei ole löytää työttömille silpputyötä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti pääministerin haastattelutunnilla, että aktiivimallin myötä työttömille pitäisi etsiä joka toinen viikko kolme tuntia työtä.

Hetemäen mukaan tällaista tuskin haluavat sen paremmin työttömät kuin työnantajatkaan, eikä se ole aktiivimallin tarkoitus.

– Ei ole tarkoitus, eikä hän varmaan sitä tarkoittanutkaan. Hän varmaan tarkoitti, että jos työtä löytyisi edes sen verran. Eivät ensinnäkään työttömät halua yleisemmin tällaista todella lyhyttä pätkää eivätkä myöskään työnantajat varmaan halua. Olisin todella yllättynyt, jos työpaikat olisivat tällaisia 18 tunnin pätkiä kolmessa kuukaudessa, Hetemäki summaa lausunnon herättämiä ajatuksiaan.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö käyttää (siirryt toiseen palveluun) esimerkkinä aktiivimallista 1,5 tunnin työskentelyä joka viikko.

– Tällaiset erittäin lyhyet ja pieniin palasiin laitetut pätkät eivät varmaan ole realismia työnantajien ja yrityksien kannalta. Ne voivat toimia kaavamaisina laskuesimerkkeinä ja havainnnollistaa, mutta luulen, että ne ovat aika kaukana arkitodellisuudesta, Hetemäki pohtii.

– Jo työmatkoihin menisi paljon aikaa, jos tunnit olisi siroteltu hirveän pieniin osiin.

Tarkoitus, että kaikki aktivoituisivat

Vaikka aktiivimallin minimin täyttäviä töitä ei ole luvassa kaikille, Hetemäki kiistää, että kyseessä olisi työttömyysturvan leikkuri. Hän viittaa hallituksen esityksen optimistisimpaan laskelmaan, joka perustuu siihen, että kaikki työttömät aktivoituvat. Hänen mukaansa työttömyysturva jopa paranee.

– Työttömyyden alussa tulee varmasti parempi turva, kun omavastuupäivät vähenevät, ja myöhemmin taas lisäomavastuupäivät tulevat vain, jos yksikään aktiivisuuden ehdoista ei täyty. Koko homman tarkoitus on, että kaikki tai mahdollisimman moni aktivoituisi, Hetemäki sanoo.

Aktiivimallin myötä omavastuupäivät työttömyyden alussa vähenevät seitsemästä viiteen, ja tästä koituu hyötyä mallin käyttöönoton jälkeen työttömiksi joutuneille. Aktiivimalli tuo kuitenkin lisää omavastuupäiviä myöhemmäksi, jos työtön ei täytä aktiivisuusehtoa. Omavastuupäiviä tulee kolme lisää kolmen kuukauden jaksolle, yksi per kuukausi. Tämä vastaa 4,65 prosentin leikkausta työttömyyspäivärahaan.

Toimeentulotuen saajille aktiviimalli ei aiheuta tulojen alenemista, koska toimeentulotuki joustaa ylöspäin leikkauksen verran.

– Mallin työllisyysvaikutukset on laskettu ansioturvalla olijoista. Perusturvalla olijoista reilu kolmannes saa myös toimeentulotukea. On totta, että heillä aktiivimallin leikkaus kompensoituu toimeentulotuen lisäyksellä. Heidän kohdallaan työn kannattavuus voi olla huono.

Palveluihin satsattava

Hetemäki näkee myös hyvää mallin herättämässä keskustelussa.

– Se on nostanut esiin tärkeitä asioita, muun muassa sen, että (työvoima-)palveluiden saatavuuden täytyy olla riittävä. Palveluihin pitää päästä, jos haluaa, hän linjaa.

Suurimmat ongelmat aktiivimallin kannustavuudessa Hetemäki näkee korkeiden asuinkustannuksien alueilla.

Yle uutisoi eilen, että valtaosa suomalaisista vastustaa aktiivimallia. SAK on kutsunut väkeään Helsingin Messukeskukseen pohtimaan toimenpiteitä mallin tiimoilta huomenna tiistaina.