Lautaselle perunaa vai riisiä? Kauppakassisi sisältö voi joko helpottaa tai pahentaa maailmanlaajuista vesipulaa

Suomalaisten vesijalanjäljestä miltei puolet on peräisin ulkomailta, muistuttaa vesitalouteen perehtynyt tutkijatohtori Suvi Sojamo.

vedenkulutus
Ylen aamu-tv: Makeasta vedestä pulaa maailmalla
Ylen aamu-tv: Makeasta vedestä pulaa maailmalla

Mitä ajattelit syödä tänään? Tällaisilla pieniltä tuntuvilla valinnoilla voi olla yllättävän kauaskantoisia vaikutuksia.

Makean veden loppuminen on vakava ongelma eri puolilla maailmaa. YK:n mukaan arviolta kaksi miljardia ihmistä asuu vesipulan vaivaamilla alueilla. Lisäksi 1,6 miljardilla on taloudellisista syistä juontuva vesipula: puhdas vesi maksaa liikaa, tai jakelua ei ole pystytty järjestämään.

Kokonaisuutena makeaa vettä on yllin kyllin, mutta vesivarat ovat epätasaisesti jakautuneet. Lisäksi väestönkasvu, kulutustottumukset ja ilmastonmuutos pahentavat vesipulaa.

– Oikeastaan perimmäinen syy taustalla on se, että politiikka ja hallinto ovat monella alueella epäonnistuneet. Vaikka ymmärrystä ja tietoa olisi, puhtaita teknologioita ei ole saatu käyttöön riittävän nopealla tahdilla, sanoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut tutkijatohtori Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta.

Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa vesijohtovesi uhkaa loppua vielä kuluvan kevään aikana. BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kapkaupungista saattaa tulla maailman ensimmäinen iso kaupunki, josta loppuu vesi.

– Pari vuotta sitten oltiin jo tietoisia uhasta, mutta ehkä kehityskulku on ollut nopeampi kuin on osattu arvioida. Monesti voi olla hankala hahmottaa, mistä oma vedenkulutus koostuu ja mikä sen vaikutus on, toteaa Sojamo.

Vesijalanjälkemme yltää pitkälle

Tutkijana Sojamolla on kolme keinoa maailmanlaajuisen ongelman ratkaisemiseksi: ruokahävikin vähentäminen, entistä tehokkaampien menetelmien käyttöönotto ja kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen.

Suomessa vettä riittää, mutta Sojamo muistuttaa, että vesijalanjäljestämme (siirryt toiseen palveluun) lähes puolet tulee ulkomailta. Tämä johtuu siitä, että vesijalanjälkeen lasketaan talousveden ohella kuluttamiemme hyödykkeiden koko elinkaari. Mukana ovat viljely, tuotteiden valmistus ja teollisuuden prosessit.

– Iso tekijä on ruoka, kauppakassin sisältö. Suomalaistenkin vesijalanjäljestä valtaosa muodostuu ruuan kulutustottumuksista. Kasvispainotteinen ruokavalio on tässäkin tapauksessa parempi vaihtoehto.

Sojamon mukaan pelkästään vesijalanjäljen suuruus ei kerro, onko jokin tuote vastuullinen vai ei. Myös sillä on merkitystä, missä ja miten se on tuotettu.

– Hyvä esimerkki on arkipäivän valinta lounaspöydässä. Perunan vesijalanjälki on paljon kestävämpi kuin riisin.