Kaikki talviolympialaisista!

Vuoden Hämäläinen 2018 on "kuin keskittymishäiriöinen gerbiili" Katleena Kortesuo

Vuoden Hämäläiseksi valittu viestintäammattilainen, yrittäjä Katleena Kortesuo Hämeenlinnasta haluaa nähdä tulevaisuudessa digitaalistuneen Hämeen. Hän liputtaa lisäksi outouden ja naurun puolesta.

Kanta-Häme
Katleena Kortesuo Hämeen linnan edustalla
Itse itseään keskittymishäiriöiseksi gerbiiliksi nimittävä Katleena Kortesuo pitää Hämeenlinnan sijaintia loistavana. Toisaalta: sijainnilla ei ole merkitystä, jos paikka ei ole kiinnostava. "On Keravakin lähellä, mutta kukaan ei halua sinne."Ville Välimäki / Yle

Hämeen liitto ja Yle Hämeenlinna ovat valinneet Vuoden Hämäläiseksi 2018 hämeenlinnalaisen Katleena Kortesuon.

Kortesuo tekee töitä kriisiviestinnän kouluttajana, tietokirjailijana ja yrittäjänä. Oman kuvauksensa mukaan hän saa elantonsa ”puhumalla, kirjoittamalla ja ratkomalla kriisiviestinnän tilanteita”. Niinpä hän saa tulevaisuuden digitaalisen Hämeenkin kuulostamaan helpolta jutulta.

– Tulevaisuuden Häme on täynnä yhteistyötä ja elämää ja digitaalisuutta. Digitalisaatio on ajansäästökeino, jonka ansiosta koneet tekevät tylsät rutiinihommat. Jos ihminen on hereillä 16 tuntia vuorokaudessa, tästä hän voisi käyttää enemmän aikaa ystäviin, työn kehittämiseen, harrastuksiin ja vapaaehtoistyöhön.

– Ei esimerkiksi täytetä paperilomakkeita eikä käydä fyysisesti kaupassa, vaan ostokset tulevat kotiovelle. Häme voisi olla tässä ensimmäisten joukossa, koska meillä on tarpeeksi kehittynyt infrastruktuuri, mutta ei ruuhkia.

Häme tarvitsee yliopiston

Hämeessä on murehdittu muuttotappiota. Kortesuon mielestä Häme tarvitseekin yliopiston.

– Pitäisi ehdottomasti saada yliopistokoulutusta täällä nuorille. Tai jos nykyisten yliopistojen etäopiskelumahdollisuudet kasvavat paremmiksi, niin se on ihan älyttömän tärkeä tekijä. Tosi moni muuttaa pois opintojen perässä ja sitten on luontevaa jäädä sinne missä on verkosto, ensimmäiset kesätyöpaikat ja työpaikat.

Kortesuo nimeää kaksi tärkeää ryhmää, jotka muuttavat Hämeeseen: juuri eläkkeelle jääneet, jotka etsivät vähän pienemmän kaupungin rauhaa, mutta hyviä palveluja, kulttuuria ja luontoa. Toinen ryhmä on lapsiperheet, jotka haluavat isompaa kotia tai turvallista kouluympäristöä. Kortesuon mielestä heidän houkutteluunsa tarvitaan jokainen hämäläinen, joka kertoo somessa omasta arjestaan.

– Käytän termiä välillinen matkailumarkkinointi. Riittää kun ei-hämäläiset näkevat sivusta, kuinka halvatun hyvin täällä menee: upeita koteja, mielettömät maisemat, laaja kulttuuritarjonta ja aivan mahtavia kahviloita. Ihmiset huomaavat, että tuolla on hienoa ja sinne mennään.

Joka hämäläinen on Häme-lähettiläs

Hämäläisten pahe on huono vaatimattomuus, pohtii Kortesuo. Terve kotiseutuylpeys on hänen mielestään "älyttömän tärkeä asia". Maakunnan hyviä puolia pitäisi jokaisen tuoda esiin.

– Vaikka ottaa kuvia rantareitiltä tai linnasta aamusumussa tai torilta kauniina kesäpäivänä. Näitä pitää vaan jakaa vaikka somessa, niin ihmiset huomaavat, kuinka upea paikka tämä on.

Vuoden hämäläinen kuuntelee perusteluja valinnalleen
Katleena Kortesuo (vas.) sai Vuoden Hämäläinen -palkinnon Hämeen liiton Anna-Mari Ahoselta ja Yle Hämeenlinnan Päivi Kuismalta.Nina Keski-Korpela / Yle

Syyn vaatimattomuuteen Kortesuo löytää historiasta, ei niinkään stereotyyppisestä heimoluonneajattelusta, johon hän ei edes usko.

– Meillä Hämeenlinnassa on pitkä historia koulutus-, virkamies- ja armeijakaupunkina. On totuttu sääntöihin ja etenemisprosesseihin, eikä missään näistä ei ole ole koskaan tarvittu markkinointitaitoja. Ihmiset ovat tulleet tänne vähän automaattisesti, ja me joudummekin oppimaan pois "kaikkihan tänne haluaa tulla" -ajattelusta.

Outous ja nauru kunniaan

Kortesuo ylistää kotikaupunkinsa Hämeenlinnan pitkää historiaa: Suomen ensimmäinen sisämaakaupunki viettää kohta 380-vuotispäiviään.

– Meillä on keskiaikaiset linnat ja kivikirkot, hienot kartanot, olen tästä älyttömän ylpeä. Vasta viime sadan vuoden aikana me opimme vaatimattomiksi.

– Mutta emme me syntyjämme ole tällaisia. Tämä on vain pintasilaus, mistä pääsemme eroon, ja voimme kertoa kuinka hyviä ja outoja me ollaan. Me olemme siis hyvällä tavalla outo kaupunki ja outo maakunta.

Kortesuon mielestä meidän pitäisi vuosittain palkita vuoden oudoin hämeenlinnalainen.

– Esimerkiksi kunnallispolitiikasta Kylli Kylliäinen ehdottomasti ansaitsee tämän palkinnon! Kylli on aivan loistava tyyppi! Jos meillä ei ole outoja tyyppejä, mikään ei muutu. Outous on aina ollut edellytys sille, että tehdään keksintöjä ja löydetään uutta.

Minä menen nyt Hämeenlinnaan

Hämäläiset eivät itse tajua omaa outouttaan, vaan pitävät sitä ihan normaalina.

– Meillä on kansainväliset tatuointifestarit, Suomen ensimmäinen standup-festivaali, Suomen suurimmat keskiaikafestivaalit, Suomen suurin jenkkiautojen kokoontumisajo Linna Cruising, jotka ovat kaikki mahtavia tapahtumia! Silti me vain ajatellaan, että tällaista meidän hämäläisten arki on, eikä huomata, että jumankauta me tehdään todella outoja, hauskoja ja isoja juttuja! Kortesuo innostuu.

Vuoden Hämäläisenä Kortesuo lupaakin viedä Hämeen ilosanomaa eteenpäin eri foorumeilla.

– Minulla on tosi vahva hämäläinen identiteetti – kerron joka paikassa, että olen Hämeenlinnasta. Maisteri Frangén sanoi aina ohjelmansa lopussa, että nyt minä lähden Tampereelle. Lupaan, että jos minulla ikinä on oma televisio-ohjelma, niin lähtisin joka ilta sen jälkeen Hämeenlinnaan!