Miten suomalaisvaunu päätyi Jemenin veriseen sisällissotaan? Tuomioja: Päätökset eivät kestä tarkempaa tarkastelua

Sinisten kansanedustajan Simon Elon mukaan ehdottoman esteen aseviennille muodostaisi ainoastaan EU:n, YK:n tai ETYJ:n kielto.

aseiden vienti
Patria AMV 8x8 -panssariajoneuvo.
Patrian AMV-ajoneuvoja myytiin Arabiemiraatteihin 40 kappaletta. AOP

Helsingin Sanomat kokosi sunnuntaina (siirryt toiseen palveluun) jutussaan todisteita siitä, että suomalaisen aseyrityksen Patrian Arabiemiraatteihin viemä miehistönkuljetusvaunu on ollut käytössä Jemenin sodassa. Vaunuille annettiin vientilupa vuonna 2015, kun Jemenin sota oli jo käynnissä.

Ykkösaamussa asiaa tiistaina kommentoineen Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan valtioneuvoston asiasta tekemät päätökset eivät kestä tarkempaa tarkastelua, eikä niitä olisi pitänyt alun alkaenkaan tehdä.

– Ulkoasiainministeriö on lausunnoissaan jo edellisen hallituksen aikana suhtautunut hyvin kielteisesti niin Arabiemiraatteihin kuin Saudi-Arabiaan tehtäviin asevientipäätöksiin, koska molemmat ovat osallisia Jemenin sisällissodassa, jossa aseita käytetään myös siviilejä kohtaan, Tuomioja sanoi.

Vihreiden kansanedustajan Krista Mikkosen mukaan on selvää, että aseviennit Arabiemiraatteihin tai Saudi-Arabiaan ovat vastoin yleisiä poliittisia linjauksia. Mikkonen sanoi, että Suomen linja sotatarvikkeiden myymisestä sotaa käyviin maihin on löystynyt.

– Hallitus on selvästi tehnyt valintansa.

Sotaan osallistuvaan Saudi-Arabiaan on viety myös kranaatinheittimiä, ja Patrialle on myönnetty jatkolupa varaosatoimituksista Arabiemiraatteihin.

"Jälkiviisastelu on turhaa"

Ykkösaamun keskustelussa hallituksen linjausta puolusti ulkoasiainvaliokunnan jäsen Simon Elo (sin.), joka vetosi siihen, että tilanne Arabiemiraattien osalta oli toisenlainen vuonna 2015 kun päätös miehistönkuljetusvaunujen viennistä tehtiin.

Elon mukaan ehdottoman esteen aseviennille muodostaisi ainoastaan EU:n, YK:n tai ETYJ:n kielto, muuten käytetään tapauskohtaista harkintaa.

– Jälkiviisastelu on siinä mielessä turhaa. Varmasti harkinta olisi nyt erilainen, Elo sanoi.

Myös presidenttiehdokas Sauli Niinistö vetosi Yle Svenskan eilisessä vaalitentissä siihen, että tilanne Jemenissä oli päätöstä tehtäessä erilainen.

Täysin puskista ei kriisi kuitenkaan voinut tulla. Asevientipäätös annettiin vuoden 2015 marraskuussa. Saudi-Arabian johtama liittouma, johon myös Arabiemiraatit kuuluu, aloitti (siirryt toiseen palveluun)sotilasoperaation Jemenissä jo maaliskuussa 2015.

Elo vetosi myös siihen, että Arabiemiraatteihin myydyt miehistönkuljetusvaunut olivat aseistamattomia. Vaunuihin on kuitenkin videotodisteiden mukaan asennettu konekiväärejä. Helsingin Sanomien eilisessä haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) ulkoministeri Timo Soini kuittasi asian toteamalla, että konekiväärit eivät ole suomalaisia.

Tuomiojaa hallituksen edustajien selitykset eivät vakuuta. Hänen mielestään Suomen asevientilinja on löystynyt erityisesti puolustusministeriössä, sillä ulkoasiainministeriön lausunnot ovat kuitenkin olleet kriittisiä.

– Kyllähän kaikki tietävät, millaista sisällissota oli jo vuonna 2015. Oli raportteja sairaaloihin ja siviilikohteisiin tehdyistä iskuista. Panssariajoneuvo on sotatarvike ja se liikkuu siellä aseiden kanssa. Se on aselavetti. Tämä ei ole mikään uusi tai yllätyksellinen asia, Tuomioja sanoi.

Myöskään Mikkosen mielestä ajoneuvojen käyttö sotatoimissa ei ole voinut tulla yllätyksenä.

– On turha mennä piiloon teknisten selitysten taakse. Kyllähän me tiedämme, että ajoneuvoihin kiinnitetään aseistusta. Eivät ne yksinään siellä ajele.