Näin ammatillinen koulutus muuttui – pelkoa ohjauksen riittävyydestä: "Yksilöllinen opetus vaatii työtä"

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on julkaissut arvioinnin ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Sen mukaan koulutusta viedään nyt oikeaan suuntaan ja oikeilla tavoilla, mutta uhkia pitää seurata tarkasti.

ammatillinen koulutus
Antonia Korhonen värjää asiakkaan hiuksia.
Antonia Korhonen värjää asiakkaan hiuksia.Mårten Lampén / Yle

Stadin ammattiopiston opetuskampaamossa Helsingin Pasilassa on maanantaina puoliltapäivin rauhallista. Osa opiskelijoista palvelee oikeita asiakkaita, sekoittelee hiusvärejä ja leikkaa hiuksia. Osa harjoittelee permanenttirullien pyörittämistä ja kampausten tekoa harjoituspäillä.

Vuoden alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus ei ole vielä opiskelua juuri muuttanut. Työssä oppiminen on ollut tässä oppilaitoksessa ja näille opiskelijoille tuttu asia jo aiemmin. Ammatillisen koulutuksen reformista ei opiskelijoilla ole paljonkaan tietoa.

– En edes tiedä mikä se on, toteaa toisen vuoden opiskelija Antonia Korhonen.

– En itse niin paljon siitä tiedä, mutta kyllä sen huomaa, että ollaan melkein koko ajan työssä oppimassa varsinkin tässä kolmannella ja neljännellä – ei me täällä koulussa hirveästi olla, kertoo Samira Saouri, joka on valmistumassa parturi-kampaajaksi kesällä.

Tiedon puute nousi esiin myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin raportissa. Työelämän edustajien ja opiskelijoiden viesti on, ettei ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteista ja mahdollisuuksista ole saanut vielä tarpeeksi tietoa.

Kohti uutta kuljetaan vaihtelevasti

Ammatillinen koulutus on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuosina. Uudistumisen keskiössä on ollut niin sanottu osaamisperusteisuus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että opinnot voi aloittaa, suunnitella ja toteuttaa yksilöllisemmin ja joustavammin, oppiminen tapahtuu entistä enemmän käytännön työssä ja tarvittavan ammattiosaamisen voi hankkia monin tavoin. Tutkintoon tarvittavat taidot osoitetaan yksilöllisissä näytöissä.

Karvin tänään julkistettu raportti arvioi, miten uudistus on tähän mennessä edennyt, ja viekö vuoden alussa tullut uusi laki ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen reformi koulutusta toivottuun, työelämää palvelevaan, suuntaan.

– Reformissa on paljon vahvoja puolia, mutta siinä on myös tiettyjä heikkouksia tai riskejä, jotka täytyy ottaa huomioon nyt, kun uudistusta pannaan toimeen, arviointineuvos Jani Goman kiteyttää.

Karvin arviointineuvos Jani Goman.
Karvin arviointineuvos Jani Goman.Mårten Lampén / Yle

Ongelmat ja uhkakuvat ovat tuttuja julkisesta keskustelusta, jota ammatillisen koulutuksen uudistuksesta on jo aiemmin käyty: Riittävätkö työssäoppimispaikat? Pystyvätkö työpaikat ottamaan näin isoa määrää opiskelijoita vastaan? Miten varmistetaan, että opettajilla ja työpaikkaohjaajilla on riittävästi osaamista uudessa tilanteessa?

Koulutuksen järjestäjät saavat aiempaa enemmän rahaa suorituksista ja tutkinnoista. Sekin on pohdituttanut, houkutteleeko se valitsemaan opiskelijoita, jotka valmistuvat varmasti ja nopeasti. Riittääkö oppilaitoksilla voimavaroja syrjäytymisen ehkäisyyn? Säilyykö koulutuksen yhdenvertaisuus, kun alueellisia eroja on esimerkiksi työpaikkojen löytymisessä?

Näitä uudistukseen liittyviä riskejä on käyty läpi arviointiraportissa. Myös ammatillisen koulutuksen kovat säästöt mainitaan hiekkana rattaissa.

– Se on ollut kyllä aika suuri este uudistuksen toimeenpanolle. Se on näkynyt muun muassa lähiopetuksen ja henkilöstömäärän vähentymisenä. Yksilöllinen opetus vaatii entistä enemmän räätälöintiä ja työtä. Eli resursseja pitäisi olla enemmän opiskelijoiden ja myös työpaikkojen ohjaamiseen, arviointineuvos Aila Korpi toteaa.

Karvin arviointineuvos Aila Korpi.
Karvin arviointineuvos Aila Korpi.Mårten Lampén / Yle

Yhteistyötä lisää, määrärahoja henkilöstön kouluttamiseen

Karvin arviointineuvokset eivät kuitenkaan vaivu synkkyyteen. Heidän mukaansa ammatillisen koulutuksen uudistus pystytään kyllä toteuttamaan toivotulla tavalla säästökurimuksesta huolimatta, jos toimintatapoja ollaan valmiita muuttamaan.

Arvioinnissa annetaan useita ehdotuksia, joiden avulla uudistuksen uskotaan etenevän. Esimerkiksi oppilaitosten välinen yhteistyö on arviointineuvos Aila Korven mukaan vielä melko vähäistä. Siitä voisi löytyä työkaluja uuden rakentamiseen: työpaikkoja voitaisiin lähestyä ja tukea yhdessä ja opintopolkuja voitaisiin kehittää yhdessä.

Opettajien työnkuva on muuttumassa uudistuksen myötä ja tämä on ollut paikoin kipeän keskustelun aihe. Arviointiraportin mukaan henkilöstön – opettajien ja ohjaajien – osaamisen kehittäminen on tärkeää ja siihen pitäisi kohdentaa määrärahoja. Myös opetushenkilöstön työehdot pitäisi arvioinnin mukaan määritellä uudelleen.

Antonia Korhonen ja Taneli Ylinen arvioivat oppilastyötä.
Antonia Korhonen ja Taneli Ylinen arvioivat oppilastyötä.Mårten Lampén / Yle

Stadin ammattiopistossa työskentelevä hiusalan lehtori Taneli Ylinen suhtautuu muutokseen suopeasti. Hän kuitenkin pohtii, että pienemmissä oppilaitoksissa haasteita voi olla enemmän kuin Stadin ammattiopiston kaltaisessa isossa koulussa.

– Tässä on huikean hyviä mahdollisuuksia. Nyt tietysti toivomme, että rahoitus ja kaikki muu sellainen antaa meille myös mahdollisuuden toteuttaa niitä. Ja katsotaan sitten, löytyykö kaikissa oppilaitoksissa resursseja hyödyntää näitä reformin tuomia mahdollisuuksia.

Lue lisää:

Yle Uutisten kysely: Opettajilla synkkä näkemys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta

Lähihoitajaopiskelija: "Kaverit on tosi tärkeitä opinnoissa"

Ammatillinen koulutus halutaan kouluista työpaikoille: Opettajat pelkäävät, ettei hyviä työpaikkoja riitä kaikille

Kokkiopiskelija Jenna: ”Motivaatio menee ylös ja alas” – Syrjäytymisen ehkäisyyn etsitään keinoja ammattikoulun muutoksella