Sään ääri-ilmiöt laittavat pelastuslaitokset koetukselle – olisiko Kiira-myrskyyn voinut varautua paremmin?

Pelastustoiminnan hälytysmäärä kasvoi viime vuonna Helsingissä. Etenkin vahingontorjuntatehtäviä oli aiempaa enemmän.

pelastustoiminta
Aku-myrsky huuhtoo vettä rantaan Lauttasaaressa Helsingissä 7. tammikuuta
Ranta Helsingin Lauttasaaressa tammikuun alussa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Pelastustoiminnan hälytysmäärä kasvoi viime vuonna Helsingissä, kertoo Helsingin pelastuslaitos.

Viime vuonna pelastustoiminta sai yhteensä 9 451 hälytystehtävää. Edeltäneeseen vuoteen verrattuna hälytysten määrä kasvoi yli 600:lla.

Hälytyksistä kasvoivat viime vuonna etenkin vahingontorjuntatehtävät. Tehtäviä oli pelastuslaitoksen mukaan 954 kappaletta, kun vuonna 2016 niitä oli selvästi vähemmän eli 438.

Esimerkiksi elokuussa riehunut Kiira-myrsky aiheutti Helsingin pelastuslaitokselle yli kolmesataa vahingontorjuntatehtävää, sanoo pelastustoimen suunnittelupäällikkö Pekka Itkonen. Myrsky mylvi voimalla läpi muun muassa Suvilahden Flow-festivaalin alueen.

Flow-festivaali.
Myrsky mylvi elokuussa Helsingin Flow-festivaalialueen läpi.Jarno Kuusinen / AOP

Helsingin pelastuslaitos kertoo, että vahingontorjuntatehtävät ovat olleet kasvussa pidemmällä aikavälillä ja niiden määrä kasvaa myös jatkossa sään ääri-ilmiöiden kuten voimakkaiden sateiden, tuulien ja tulvien seurauksena.

Kuinka paljon vahingontorjuntatehtävät kuormittavat pelastuslaitosta?

– Tässä [Kiira-myrskyn] tapauksessa, kun tilannetta osattiin ennakoida, niin kuin myrskyjä yleensä, me pystyimme varautumaan siihen.

– Tilannekeskusta vahvennetaan, ja me otamme myös sopimuspalokuntia eli vapaaehtoisia palokuntia varikkovalmiuteen. Sitten, kun tehtäviä alkaa tulla satamäärin, me pystymme jonouttamaan niitä tilannekeskuksessa ja jakamaan yksiköille joustavasti, Itkonen avaa Ylelle.

Pelastuslaitos: "Ilmastonmuutoksen vaikutukset tärkeää huomioida ennakoivasti"

Tiedotteessaan Helsingin pelastuslaitos toteaa, että "vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi on tärkeää huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset ennakoivasti kaavoituksessa, rakennussuunnittelussa ja rakentamisessa sekä kiinteistöjen ja kansalaisten varautumisessa".

Miten asia voidaan ottaa huomioon vaikkapa rakentamisessa?

– Rakentamisessa ylipäätään uutta rakentamista ei sallita liian lähelle merenpintaa. Nimenomaan sen takia, että merenpinta voi myrskyissä nousta ja tulevaisuudessa muutenkin, Itkonen sanoo.

Helsingissä suurin osa myrskytuhoista on ollut hänen mukaansa puiden kaatumisia. Niitä voi kukin ehkäistä omalla tontillaan tai taloyhtiön tontilla niin, että tunnistaa huonokuntoiset puut ja kaataa ne etukäteen.

– Myrskyihin liittyy muutakin kuin puunkaatoja, esimerkiksi hulevesitulvia tai meriveden pinnannousuja. Ne ovat asioita, joihin pystytään varautumaan kaupunki- ja rakennussuunnittelulla, Itkonen toteaa.

Irronneita kattopaneeleita.
Vahingontorjuntatehtävät lisääntyvät säiden ääri-ilmiöiden kuten voimakkaiden sateiden, tuulien ja tulvien seurauksena, ennakoi Helsingin pelastuslaitos.Petri Kejonen / Yle

Yle kertoi lokakuussa, että Helsingissä on tunnistettu viisitoista erityistä tulvariskialuetta ja Espoossa kahdeksan. Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho vakuutti tuolloin, että kaupunki ja pelastustoimi ovat hyvässä valmiudessa myös tulevaisuuden rankempien tulvien varalta.

Lue myös:

Nyt sataa ja tulvii, mutta tulevaisuuden Suomea uhkaa suuri meritulva joka kolmas vuosi – Riski voi nostaa kotivakuutuksen hintaa (Yle Uutiset 12.10.2017)

Helsingin pelastuslaitos helisemässä kasvavan tehtävämäärän kanssa: "Kahta hommaa ei voi hoitaa päällekkäin" (Yle Uutiset 15.8.2017)

Kolme samanaikaista onnettomuutta veti Helsingin pelastuslaitoksen äärirajoille – "Yhtään omaa autoa ei ollut vapaana" (Yle Uutiset 8.8.2017)

Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset myrskyn jälkeen: Toistaiseksi ei henkilövahinkoja – tulipaloja, kaatuneita puita ja vesivahinkoja (Yle Uutiset 12.8.2017)