1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Vauvaraha

Rokat asuvat lapsiperheiden paratiisissa: Kunta maksaa vauvoista 10 000 euroa ja vireillä on ilmainen päivähoito – "Uskomattoman hienoa"

Venäjän rajalla sijaitseva Miehikkälä tarjoaa Suomen hulppeimpia bonuksia nuorille perheille saadakseen kuntaan uusia asukkaita.

Kuva: Nina Eistiö

Pian kaksi vuotta täyttävä Antti Rokka istuu keittiön pöydän ääressä ja kiskoo maitoa kuin aikamies. Kello on puoli kahdeksan, ja isosisko on jo lähtenyt kouluun. Oskari-kissa pötköttää ikkunalla ja tarkkailee lintuja.

Tilan muut eläimet – kuusi hevosta, neljä koiraa ja lisäksi lauma ankkoja sekä kanoja – heräilevät uuteen päivään.

– Aamut alkavat meillä eläinten hoidolla. Hevoset ruokitaan ja viedään ulos, koirat ruokitaan, sitten lapset. Vapaapäivinäkään ei montaa vapaahetkeä tule, kertoo Antin äiti Nina Eistiö.

Antti nautiskelee viimeisistä vapaapäivistään, sillä perheen kuopus aloittaa helmikuussa päiväkodin. Eistiö ja Antin isä Petri Rokka odottavat parhaillaan, kuinka suuri summa perheen tuloista on jatkossa lohkaistava päivähoitomaksuihin – vai tarvitseeko lohkaista lainkaan.

Perheen kotikunta, Venäjän kupeessa sijaitseva Miehikkälä kaavailee nimittäin poistavansa lasten päivähoitomaksut kokonaan. Se on kunnan uusin valtti kilpailussa uusista asukkaista.

– Se olisi tietenkin ihan huippuasia ja tosi hyvä etu. Uskomattoman hieno ajatus. En ole vielä laskenut, paljonko rahaa säästyisi, mutta joka tapauksessa satoja euroja vuodessa, sanoo Eistiö.

Mukava summa kenelle tahansa perheelle.

Puunkantoa riittää

Monet kuntalaiset käyvät töissä lähimmissä kaupungeissa Kotkassa ja Haminassa. Talon isäntä Petri Rokka työskentelee sahalla. Kylmimpinä päivinä hän ei mene töihin, koska puut ovat jäässä. Pakkaspäivät kuluvat hevosia hoitaen ja tupaa lämmittäen.

Elämä maalaiskunnassa on kesällä idyllistä, mutta talviaikaan hyvin vaativaa. Puulämmitteisen talon lämmittäminen on melkein kokopäivätyötä. Kovilla pakkasilla talossa lämpiää kolme tai neljä uunia yhtä aikaa.

– Puunkantoa on riittänyt näillä pakkasilla, Rokka sanoo.

Nina Eistiöllä on pieni hevosmatkailuyritys, jota hän pyörittää kesällä. Muina vuodenaikoina hän tyytyy siihen, mitä on tarjolla. Nyt hän tekee sijaisuuksia hoitoapulaisena Kunilan palvelutalolla.

– Olen ollut myös lomittajana kaupassa ja kioskilla. Siitä on tingittävä, ettei oman alan töitä välttämättä saa. Miehikkälässä asuminen vaatii sitä, että on valmis lähtemään töihin myös vähän pidemmälle, Eistiö toteaa.

Pian onneksi avataan Turusta Vaalimaalle kulkevan E18-tien viimeinen osuus. Se nopeuttaa työmatkoja lähikuntiin.

Nina Eistiö muutti Helsingistä Miehikkälään 15 vuotta sitten. Kuva: Olli Törönen / Yle

Todisteita bonuksen toimivuudesta

Miehikkälä on viime aikoina nostanut panoksiaan kilpailussa uusista asukkaista. Porkkanana ovat erilaiset nuorille perheille suunnatut rahalliset helpotukset. Tämän vuoden alussa kunta alkoi maksaa jokaiselle syntyvälle lapselle 10 000 euron bonusta. Se maksetaan tuhannen euron vuosierissä lapsen kymmenenteen syntymäpäivään saakka.

Edellytyksenä on, että lapsi ja hänen äitinsä tai isänsä ovat kunkin vuoden alussa kunnassa kirjoilla.

Miehikkälä otti mallia keskipohjalaisesta Lestijärven kunnasta, joka on saanut 10 000 euron vauvabonuksella syntyvyyden nousemaan lähes nollasta yli kymmeneen lapseen vuodessa. Nyt nämä kaksi kuntaa ovat tiettävästi Suomen avokätisimpiä syntyvyyden tukijoita.

– Totesimme, ettei ole mitään syytä olla kasvattamatta summaa, jos pystymme sen suuruudella vaikuttamaan syntyvien lasten määrään. 10 000 euroa on iso apu esimerkiksi lasten harrastuskustannuksissa, sanoo Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen.

Rokan perhe pääsi nauttimaan Miehikkälän vauvabonuksista, kun Antti syntyi. Silloin bonus oli 3000 euroa. Tuhat euroa on kilahtanut tilille jo kahdesti, ja yksi tonni on vielä tulossa.

– Kuulimme bonuksesta vasta odotusaikana, joten emme hankkineet lasta rahan vuoksi, Nina Eistiö naurahtaa.

Kunnanjohtaja Arto Ylönen arvioi, että pienempikin bonus on kannustanut nuoria kuntalaisia lastenhankintaan.

– Voi olla, ettei kymmentä lasta per vuosi olisi ilman bonusta tullut.

Rahaa ajokorttiin

Käyttöä vauvabonukselle on Rokan perheessäkin ollut. Osa summasta on mennyt arjen pyörittämiseen, mutta siivu on otettu myös Antille säästöön.

– Säästämme pojalle rahaa isompiin asioihin kuten ajokorttiin. Mopokortin saisi jo ajettua. Toivotaan, että ajokortin hinta putoaa vähän siihen mennessä, kun sen ajaminen on ajankohtaista.

Perhe ei suunnittele lisää lapsia, vaikka uusi 10 000 euron bonussumma onkin muhkea.

– Olen jo 42-vuotias, joten lapsiluku on nyt täynnä. Uskon, että summa kyllä kiinnostaa nuoria perheitä, jotka pohtivat muuttoa kaupungista maalle. Toivon, että lasten määrä nousee.

Muuttotukea jo 2000-luvun alussa

Eistiö tuli 2000-luvun alkupuolella Helsingistä Miehikkälän naapurikuntaan Virolahdelle opiskelemaan hevosalaa ja jäi sille tielleen. Kahden lapsen äiti tapasi tuolloin paikallisen ravimiehen Petrin, ja pariskunta päätti muuttaa hyvien ravimaastojen perässä Miehikkälään. Syntyi kaksi yhteistä lasta.

– Pieni, muistaakseni 300 euron muuttotuki tuli uusille vuokralaisille tai asunnon ostajille lahjaksi jo silloin, kun muutin tänne. Ihastuin kuitenkin Miehikkälään ihan muista syistä kuin rahasta, kertoo Nina Eistiö.

Nyt Eistiö osaa ulkoa Miehikkälän jokaisen pitkän ja mutkaisen tien. Kaksi vanhinta lasta – 18- ja 21-vuotiaat – ovat jo lentäneet pesästä. Molemmat opiskelevat Helsingissä.

– Tykästyin maaseudun rauhaan ja luontoon. Olen myös aina pitänyt paljon eläimistä. Ihmisiä ja liikennettä oli vähän, ja kaikki olivat niin mukavia. Kaupunkiin ei ole tullut ikävä.

Kuva: Jenna Pärtty

Koulu suljetaan

Miehikkälän väkiluku on pudonnut reilusti tällä vuosituhannella. Nyt kunnassa on noin 2000 asukasta. Keväällä suljetaan yksi kunnan kolmesta koulusta. Viime vuosina Miehikkälässä on syntynyt noin kymmenen lasta vuodessa. Kunnanjohtaja Arto Ylönen haluaa kaksin- tai kolminkertaistaa tuon määrän.

– Kunnanjohtajana ajattelen, että 20–30 lasta olisi sopiva määrä. Sitä tasoa määrä on joskus Miehikkälässä ollut. Se olisi hyvä luokkakoko kyläkouluun, Ylönen toteaa.

Miehikkälä on myös maksanut vuoden 2016 alusta lähtien 4000 euron avustusta heille, jotka hankkivat kunnasta ensiasunnon. Parhaillaan kunnassa on vireillä päivähoitomaksujen poistaminen. Hoito olisi maksutonta 20 tuntiin saakka viikossa. Käytännössä päivähoito olisi perheille ilmaista, koska lähes kaikki kunnan lapset ovat tällä hetkellä vain osapäivähoidossa.

Miehikkälässä on yksi päiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatuksen piirissä on noin 40 lasta.

Jos maksut poistuvat, monilapsinen perhe voi säästää melkoisen summan vuodessa. Kunnalle käy päinvastoin.

– Nyt meidän pitää puntaroida, kuinka paljon kustannuksia maksuttoman päivähoidon käyttöönotto tuo kunnalle. Siitä tehdään parhaillaan laskelmia.

Vaatteet netistä

Miehikkälässä on kaksi ruokakauppaa, toinen Saivikkalassa ja toinen Suur-Miehikkälässä. Molemmat ovat Rokan perheen ahkerassa käytössä.

– Kävisimme mieluummin ruokaostoksilla kaupungissa, koska siellä on halvempaa. Mutta aika ei riitä.

Muiden palveluiden perässä on lähdettävä kauemmas – tai verkkokauppaan. Nina Eistiö kertoo, ettei ole käynyt oikeassa kaupassa vaateostoksilla Antin syntymän jälkeen eli lähes kahteen vuoteen.

– Ostaisin mieluummin kaupasta, koska vaatetta olisi kiva sovittaa ja nähdä se luonnossa ennen ostamista. On kuitenkin hirveä rumba lähteä täältä Kotkaan syömisineen ja vaipanvaihtoineen. Ja silti ei tiedä, löytäisikö etsimäänsä.

Eniten Rokat kaipaavat Miehikkälään omaa rauta- ja maatalouskauppaa. Sellainen Miehikkälässä oli vielä 15 vuotta sitten, kun Nina Eistiö muutti kuntaan.

– Sinne tulee asiaa usein, koska tarvitsemme paljon rehua eläimille. Olemme käyneet hakemassa niitä Virojoella ja Haminassa.

Kuva: Nina Eistiö

Päiväkotiin on matkaa kahdeksan kilometriä, mutta se on maaseutumittakaavassa lyhyt matka. Eistiön mielestä Miehikkälä on lapselle erinomainen paikka kasvaa.

Harrastusmahdollisuudet eivät ehkä ole yhtä monipuoliset kuin isommissa kunnissa, mutta Rokan perheen tarpeisiin ne riittävät. Ainut ongelma on talvinen pimeys.

– Ulkoilemme paljon päiväkotien pihassa ilta-aikaan. Ainakin meidän perheen lapset ovat käyneet luistelemassa, ja hiihtomaastojakin on. Lisäksi täällä on kerhoja ja pieni uimahallikin.

Pienen kylän edut

Eniten perhe arvostaa Miehikkälän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

– Täällä on pienen kylän edut. Kaikki tuntevat toisensa ja toistensa lapset, joten vanhemmat saavat heti tietää, jos joku on hölmöillyt.

Eistiö uskoo, että maalla lapset pysyvät pidempään pois kaupunkilaisnuorten villityksistä.

– Kun itse olen asunut Helsingissä, voin kokemuksesta sanoa, että maaseudulla lapset pysyvät pidempään lapsina. Se on erittäin hyvä asia.

Perheen teinit eivät ole olleet maalla asumisesta niin innoissaan. Kaverit asuvat kaukana, kuten viereisissä kunnissa tai noin 30 kilometrin päässä Haminassa.

– He eivät arvosta tätä ihanaa rauhallista maaseutuelämää vaan haluavat kaupunkiin. Toivon, että he sitten vanhempina hoksaavat, kuinka hyvä lasten on elää täällä. Ja tulevat takaisin.