Ilmavoimien komentaja: Suomeen ostettava yli 60 parasta hävittäjää – "Muuten on päätettävä, mikä osa maasta jätetään puolustamatta"

Kenraalimajuri Sampo Eskelinen ei pidä kahden eri koneen valintaa hyvänä ratkaisuna.

hävittäjät (lentokoneet)
Ruotsin Ilmavoimien Saab JAS39C Gripen -hävittäjä.
Ruotsin ilmavoimien Jas Gripen -hävittäjä.Ruotsin ilmavoimat

Ilmavoimat on koelentänyt jo neljää Suomeen ehdolla olevista viidestä hävittäjämallista. Tosin ruotsalaisen Gripenin koelento tehtiin D-mallilla eikä Suomeen tarjottavalla uudella Gripen E:llä.

Ainoastaan yhdysvaltalaisen F-35:n ohjaimiin Ilmavoimien lentäjä ei ole vielä päässyt.

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen ei osaa vielä sanoa, milloin suomalaiset pääsevät kokeilemaan uutta amerikkalaiskonetta.

– Varsinainen arviointi tehdään vasta tarjouspyynnön myötä. Vastausaikaa on karkeasti tämän vuoden loppuun. Voi olla, että lentoevaluoinnit menevät vuoden 2019 puolelle.

Suomen on valittava suorituskyvyltään paras

Suomen Ilmavoimissa on huomattu, että yhä useampi ilmavoimiaan uudistava Euroopan maa on päätynyt amerikkalaiseen F-35 hävittäjään. Viimeisin kauppa näyttää varmistuvan Belgian kanssa.

Kenraalimajuri Sampo Eskelinen ei kuitenkaan pidä itsestään selvänä, että Suomi ottaa huomioon muiden maiden tekemiä ratkaisuja.

– Eurooppalaiset valinnat on hyvä suhteuttaa siihen, että valtaosa näistä maista on kuitenkin Nato-jäseniä, jolloin päätöksenteko ja suorituskyvyn rakentaminen ei tapahdukaan pelkästään kansallisin perustein.

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelinen.
Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelinen.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Eskelisen mukaan Suomeen tarvitaan suunnilleen nykyinen määrä hävittäjiä. Alun perin Horneteja ostettiin 64 mutta kaksi on poistunut käytöstä. Myös Puolustusministeriö on aiemmin ilmoittanut, että uusia koneita hankitaan 64.

Mikäli koneita ostetaan tätä vähemmän, Eskelisen mukaan silloin täytyy päättää, mikä osa maasta jätetään puolustamatta.

– Suomen poikki lennetään leveimmässä kohdassa puolessa tunnissa ja kapeimmassa reilussa kymmenessä minuutissa. Meillä täytyy olla koneita eri paikoissa.

Eskelinen näkee, että tärkein valintaperuste uudelle koneelle täytyy olla koneen suorituskyky. Sen arvioinnissa Ilmavoimat on avainasemassa.

– Uskoisin, että poliitikot uskovat sen suorituskykyarvion, joka heille tuotetaan.

Eskelinen ei myöskään pidä hyvänä vaihtoehtona, että Suomi palaisi kahden hävittäjän malliin. Kaksi eri hävittäjätyyppiä voisi tulla kysymykseen, jos osa koneista uusittaisiin vuorotellen noin viidentoista vuoden välein, Eskelinen arvioi.

– Tällä hetkellä pitäisi löytyä merkittävä lisäarvo kahteen kandidaattiin päätymisessä.

Ohjuspuolustusta vahvistetaan

Samalla kun HX-hanke eli uusien hävittäjien valinta lähenee, ohjuspuolustusta joudutaan vahvistamaan. Suomen nykyiset maasta laukaistavat Nasams II –järjestelmän Amraam-ohjukset yltävät reiluun kymmeneen kilometriin.

Se ei käytännössä enää riitä. Riittävää torjuntakykyä ei saada edes uusilla monitoimihävittäjillä, vaikka modernit hävittäjät pystyvät lentämään yli 15 kilometrin korkeudessa.

– Tarvitaan korkeatorjuntakykyä, kenraalimajuri Eskelinen sanoo.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos (siirryt toiseen palveluun) on lähettänyt tietopyynnöt korkeatorjuntakyvyn kehittämiseksi. Myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeeseen eli neljän uuden korvetin hankkimiseen liittyy uusien ohjusten hankinta.

Kenraalimajuri Sampo Eskelinen ei usko, että hävittäjähanke ja ohjuskaupat nivotaan toisiinsa.

Päätös Hornetien seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Gripenin ja F-35:n lisäksi ehdolla ovat amerikkalainen F/A-18 Super Hornet, ranskalainen Rafale sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon.