Kruunuvuorenrannan luolat täytetään merivedellä, joka lämmittää kolmanneksen alueen asunnoista – ”yksinkertaisuudessaan viisas hanke”

Aikanaan öljysäiliöiksi louhittuihin luoliin sopii 300 miljoonaa litraa merivettä. Helenin mukaan kyseessä on ainutlaatuinen energian kausivarasto.

Kruunuvuorenranta
Kruunuvuorenrannan luolastoa.
Kahteen maanalaiseen luolaan mahtuu jopa 300 miljoonaa litraa merivettä. Veden lämmöllä voidaan lämmittää kolmannes alueen asunnoista.

Helsingin Kruunuvuorenrannassa, linnuntietä vain kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta, lepää tyhjän panttina kaksi valtavaa maanalaista kallioluolaa. Öljy-yhtiö Shellin 1970-luvulla louhimat luolat ovat tilavuudeltaan yhteensä noin 300 000 kuutiometriä eli karkeasti kolmen eduskuntatalon verran.

Energiayhtiö Helen ja rakennusyhtiö Skanska julkistivat tänään suunnitelman, jonka tarkoitus on tehdä luolista jättimäinen lämpöenergian kausivarasto. Perusidea on yksinkertainen: luolat pumpataan keskikesällä täyteen auringon lämmittämää merivettä, jonka sisältämä lämpö voidaan hyödyntää myöhemmin alueen asuntojen lämmittämisessä.

– Varastoitu vesi siis toimii lämpöpumppujen lämmönlähteenä. Hanke on yksinkertaisuudessaan varsin viisas, sanoo Helenin kehityspäällikkö Jouni Kivirinne.

Kehityspäällikkö Jouni Kivirinne, Helen, kaavion äärellä.
Helenin kehityspäällikkö Jouni Kivirinne esittelee energiavaraston kaaviota.Tero Ylioja / Yle

Talven kuluessa lämpö haihtuu, ja siinä vaiheessa, kun vedestä otetaan viimeisiä energian rippeitä, pumpataan vesi samalla lämpöpumppujen kautta ulos luolista. Näin luolat odottavat tyhjänä seuraavan kesän koittamista.

Vasta rakentumassa oleva alue tarvitsee vielä infrastruktuuria, joka mahdollistaa lämmittämisen luolamerivedellä. Talousasioitakin täytyy vielä tarkentaa, vaikka poikkeuksellisen suuret luolat löytyivätkin valmiina.

– Tekniset ratkaisut näyttäisivät olevan kelpo tasolla, mutta joitakin ympäristöllisiä kysymyksiä meillä vielä on, toteaa Kivirinne.

Kivirinteen mukaan Kruunuvuorenrannan hanke on suurimpia maailmassa, esimerkiksi Saksaan suunnitellut lämpöenergian kausivarastot ovat mittaluokaltaan huomattavasti pienempiä.

Nopeimmillaan alueen talot voisivat saada osan lämpöenergiastaan merivedestä jo ensi vuoden kesällä.

13 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä

Kruununvuorenranta on Kalasataman ja Jätkäsaaren rinnalla yksi Helsingin kolmesta kokonaan uudesta merellisestä asuinalueesta. Asuntoja on alueella jo 1500, ja lisää nousee koko ajan.

– Rakentaminen aloitettiin 2014, ja nyt on noin 1500 asuntoa valmiina Gunillankalliolla ja Borgströminmäellä. Nyt toteutus on alkanut myös ydinalueella eli kantakaupungin vastarannalla, sanoo Kruunuvuorenrannan projektinjohtaja Pirjo Sirén Helsingin kaupungilta.

Stalaktiitteja Kruunuvuorenrannan luolan katossa
Tero Ylioja / Yle

Sirénin mukaan alueella on alkanut vuosittain 500–600 asunnon rakennustyöt, ja tahti näyttää samalta jatkossakin. Kaikkiaan alueelle tulee reilut 13 000 asukasta ja 7400–7500 asuntoa. Valmista pitäisi olla vuonna 2030.

Keskeinen tekijä Kruunuvuorenrannan kokonaisuudessa on Laajasalon ja Helsingin keskustan yhdistävät Kruunusillat, joiden rakentaminen ja rautatiesuunnitelmat siunattiin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2016.

– Sen jälkeen on tehty tarkempia suunnitelmia eri puolilla. Rakentaminen alkaa nykytiedon mukaan vuonna 2019 ja valmista pitäisi olla 2025 lopussa. Yhteys raitioteineen on tarkoitus avata liikenteelle vuoden 2026 aikana, Sirén sanoo.