Lapinkylä voitti Ruotsin valtion hovioikeudessa – Girjasin lapinkylä ja Ruotsin valtion tulee yhdessä hallinoida pyyntiä ja kalastusta lapinkylän alueella

Girjasin lapinkylä voitti Ruotsin valtion myös hovi-oikeudessa.

Saamelaiskylä
Anna Skarhed och Girjas ordförande Matti Berg
Máret Steinfjell/ Sameradion & SVT Sápmi

Girjasin lapinkylä on voittanut Ruotsin valtion myös hovi-oikeudessa. Asiasta kertoi ensin SVT Sápmi (siirryt toiseen palveluun). Uumajan hovi-oikeuden päätös tuli tänään tiistaina 23. tammikuuta.

Käräjäoikeuden päätöksestä poiketen Girjasin lapinkylä ei kuitenkaan saanut yksinoikeutta harjoittaa pienriistapyyntiä ja kalastaa viljelyrajan yläpuolella. Hovioikeus sen sijaan näki, että Girjasin lapinkylä ja Ruotsin valtion tulee yhdessä hallinoida pyyntiä ja kalastusta lapinkylän alueella Jällivaarassa.

Koska Girjasin lapinkylän voitto on ennakkotapaus, saattaa se jatkossa koskea metsästys- ja kalastusoikeuksia koko poronhoitoalueella, eli toisin sanoen noin puolta Ruotsin pinta-alasta.

Tausta: Pyyntioikeuksista on kiistelty Ruotsissa jo 1990-luvun alusta alkaen

Girjásin lapinkylä haastoi Ruotsin valtion oikeuteen vuonna 2009. He perustelivat vaatimuksiaan yksinoikeuksiin sillä, että he ovat satojen vuosien ajan käyttäneet aluetta pääelinkeinoihinsa poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen.Girjásin lapinkylä tai paliskunta (ru. sameby) Jällivaarassa, Pohjois-Ruotsissa, haastoi Ruotsin valtion oikeuteen jo vuonna 2009 ja vaati yksinoikeutta metsästykseen ja kalastukseen omalla alueellaan.

Girjásin lapinkylä voitti Ruotsin valtion Jällivaaran käräjäoikeudessa vuonna 2016 yksimielisellä päätöksellä. Ruotsin valtio kuitenkin valitti tuomiosta hovioikeuteen. Lapinkylät ovat poronhoitoa harjoittavia oikeushenkilöitä. Ruotsissa on 51 lapinkylää. Ruotsissa poronhoitoa saavat harjoittaa vain saamelaiset, toisin kuin Suomessa.

_Korjaus uutiseen 23.1.2018: Girjasin lapinkylä ei saanut yksinoikeutta hallita lapinkylän aluetta, kuten aiemmin kirjoitimme. _