Teatterit sodassa – vuoden 1918 tapahtumat nostetaan näyttämölle Helsingistä Utsjoelle

Osa sisällissotaa käsittelevistä esityksistä on jo saanut ensi-iltansa, osa nähdään vasta syyskaudella.

kulttuuri
Tampereen Teatterin rakennus oli ratkaisevassa roolissa vuoden 1918 taisteluissa Tampereella.
Tampereen Teatterin rakennus oli ratkaisevassa roolissa vuoden 1918 taisteluissa Tampereella.Harri Hinkka

Vuoden 1918 sisällissota kiinnostaa teatterintekijöitä. Dramaattisiin tapahtumiin sadan vuoden takaa on etsitty uusia ja paikallisia näkökulmia. Toteutukset vaihtelevat kahden miehen kamarinäytelmästä suurmusikaaliin.

Anneli Kannon vuonna 2008 julkaistu Veriruusut-romaani on ollut inspiraation lähteenä kahteen esitykseen. Tampereen ja Valkeakosken punaisten naiskaarteista kertovan romaanin tapahtumia ja teemoja käsitellään Tampereen Työväen Teatterin suurmusikaalissa Tytöt 1918 ( ensi-ilta 25.1.) sekä Kom-teatterin Veriruusuissa (ensi-ilta 16.2.).

Tampere oli sisällissodan neljän kuukauden taisteluiden keskiössä ja kaupungin valtaus enteili sodan loppua ja valkoisten voittoa. Tampereella nähdäänkin Tytöt 1918 -musikaalin lisäksi myös muita aiheeseen paneutuneita esityksiä.

Tampereen Teatterin 1918 Teatteri Taistelussa -esityksen keskiössä on Teatterin rakennus, joka toimi sodan aikana punaisten tukikohtana. Käsikirjoitusta on ollut mukana suunnittelemassa sisällissotaan perhetynyt tukija Tuomas Hoppu. Ensi-ilta on 27.1. Esitykset päättyvät Tampereen antautumisen vuosipäivän tietämillä 5. huhtikuuta.

Tehdas-teatteri kuvaa kahtiajakautunutta Turkua vuonna 1918 esityksessään Värit ovat vapauden - Punavalkoinen Turku.
Tehdas-teatteri kuvaa kahtiajakautunutta Turkua vuonna 1918 esityksessään Värit ovat vapauden - Punavalkoinen Turku.Tehdas-teatteri

Myös Tampereen Ooppera tarttuu aiheeseen. Oopperan 70-vuotisjuhlateoksen säveltää Olli Kortekangas. Veljeni vartija -oopperaa esitetään Tampere-talossa. Sen päärooleissa laulavat sopraano Tuuli Takala ja baritoni Ville Rusanen (ensi-ilta 16.2.).

Nuoret tamperelaiset esittävät oman näkemyksensä sodan vaikutuksista Tampereen teatterin ja Tampereen Yhteiskoulun lukion yhteistyöproduktiossa Kahdeksantoista. Siinä nähdään naisia täysi-ikäisyyden kynnyksellä vuonna 1918 ja 2018 (ensi-ilta 24.1.).

Jos Tampere otti kansalaissodassa punaisen kapinakaupungin aseman, oli Turku voimakkaammin kahtiajakautunut. Siitä kertoo jo joulukuun alusta Tehdas-teatterissa on pyörinyt näytelmä Värit ovat vapauden - punavalkoinen Turku. Esitys kertoo siitä, mistä kahtiajako kumpusi ja mihin se johti (ensi-ilta 5.12. - esitykset jatkuvat helmikuun alkuun).

Rovaniemen teatterin Veljet keskenään ovat punikki Johannes (Joni Kuokkanen) ja kauppaporvari Hannes (Vesa-Matti Komonen).
Rovaniemen teatterin Veljet keskenään ovat punikki Johannes (Joni Kuokkanen) ja kauppaporvari Hannes (Vesa-Matti Komonen).Petri Teppo

Pohjoisen Suomen panos sodan käsittelyyn alkaa Rovaniemeltä. Veljet keskenään on Esko Janhusen kirjoittama kahden miehen näytelmä. Siinä punikiksi tunnustautuva Johannes ystävystyy porvarillisen aatteen omaavan Hannekseen. Teos lähtee kiertämään Lappia ja vierailee 22 paikkakunnalla (ensi-ilta 27.1. - kiertue lähtee liikkeelle Sodankylästä 13.2.).

Kemin kaupunginteatteri valmistautuu omaan 1918-esitykseensä parhaillaan. Kemiläisiltä kerätyistä tarinoista koostetun näytelmän ensi-ilta on loppuvuodesta.

Kainuussa Kajaanin kaupunginteatterin Punainen maa, valkea meri kertoo niin ikään sisällissodasta paikallisesta näkökulmasta. Kainuulainen torpparin tytär Elsamari pyrkii säilyttämään puolueettomuutensa sodan aikana. Näytelmän on dramatisoinut Anneli Toijalan romaanien pohjalta Hanna Ojala (ensi-ilta 27.1.).

Porin teatterin Kultarinnassa näyttelevät muun muassa Mirva Tolppanen ja Reidar Palmgren.
Porin teatterin Kultarinnassa näyttelevät muun muassa Mirva Tolppanen ja Reidar Palmgren.Janne Alhonpää

Porin teatteri katsoo sisällissotaa Anni Kytömäen romaanin Kultarinta kautta. Maiju Sallaksen ja Hanna Ojalan sovittama Kultarinta nostaa sodassa ja rakkaudessa kärvistelevän ihmisen rinnalle luonnon ja sen voiman (ensi-ilta 17.1.).

Pienemmätkin helsinkiläisteatterit avaavat omia näkökulmiaan vuoteen 1918. Musiikkiteatteri Kapsäkin musiikkidraama Murhenäytelmä 1918 kertoo viiden toisiinsa kietoutuvan ihmiskohtalon kohtalokkaana vuonna. Näytelmän on kirjoittanut Markus Leikola.

Teatteri Avoimet Ovet on järjestänyt lisäesityksiä loppuunmyydystä näytelmästään Erottaja 1917-18 alkuvuoteen ja toukokuulle. Tämänkin tekstin takaa löytyy Anneli Kanto. Erottajalla eletään kohtalon vuosia ja Rosenqvistin perheen palvelija Ida Redsven tempautuu mukaan punaisten kapinaan. Redsven on lopulta toinen helsinkiläisnainen, joka valkoisten voiton jälkeen tuomitaan kuolemaan (Esityksiä 20.1.-2.2. ja 3.-8.5.).

Kjell Westön kirjasta sovitettu Kangastus 38 -näytelmän salaperäistä Mtilda Wikiä esittää kolme näyttelijää. Kuvassa Edith Holmström.
Kjell Westön kirjasta sovitetun Kangastus 38 -näytelmän salaperäistä Matilda Wiikiä esittää kolme näyttelijää. Kuvassa Edith Holmström.Mitro Härkönen

Kansallisteatterin Kangastus 38 ja Helsingin kaupunginteatterin Suomen hauskin mies käsittelevät nekin kansalaissotaa.

Kjell Westön Kangastus 38 -romaanista dramatisoitu näytelmä kertoo asianajajan sihteeriksi palkatusta nuoresta naisesta, jonka sisällissodan aikainen järkyttävä menneisyys kävelee yllättäen sisään toimistoon. Esitykset jatkuvat toukokuulle.

Suomen hauskin mies oli aikoinaan näyttelijä ja teatterinjohtaja Toivo Parikka, joka virui sodan jälkeen tovereineen pahamaineisella Iso-Mjölön vankileirillä. Parikan roolia näyttelee Martti Suosalo. Marraskuussa 2017 ensi-iltansa saaneen näytelmän ovat kirjoittaneet Heikki Kujanpää ja Mikko Reitala.