1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. moottorikelkkailu

Moottorikelkan matka saattaa katketa Kuopiossa yhä useammin: uria on 300 kilometriä, resursseista on pulaa ja asukkaat eivät halua virallisia reittejä mailleen

Moottorikelkkareitti tai -ura kulkee Kuopiossa 1 150 kiinteistön maalla. Maanomistajia ei reittien virallistaminen innosta, sillä virallisesta reitistä olisi lopullinen rasite omalle maa-alueelle.

Kuva: Isto Janhunen / Yle

Talvinen ajeluretki moottorikelkalla saattaa tulevaisuudessa yhä useammin katketa Kuopiossa. Se ei johdu siitä, että tankista loppuisi bensa, vaan kyse on kaupungin haasteesta tarjota kelkkailijoille väyliä, joita pitkin saa ajaa luvan kanssa.

Kuopiossa virallistettuja eli pysyviä moottorikelkkareittejä on noin 50 kilometriä ja maanomistajien kanssa tehtyjen sopimuksen varassa olevia moottorikelkkauria on noin 300 kilometriä. Kun urasopimukset umpeutuvat, katkeaa urilla myös luvallinen moottorikelkkailu.

Moottorikelkkaura voi jäädä pysyvästi katkenneeksi, jos maanomistajan kanssa ei saada uutta urasopimusta aikaan. Silloin ura pitää suunnitella kulkevaksi muualla. Tästä syystä kaupunki tahtoisi lisätä virallistettuja moottorikelkkareittejä, sillä ne ovat pysyviä. Pysyvät reitit vähentäisivät myös laitonta ajelua paikoissa, joissa ei ole maanomistajan lupaa.

Kuopion kaupunki on rekrytoimassa moottorikelkkareitistön parantamiseen suunnitteluinsinööriä vuoden 2020 loppuun asti määräaikaiseen työsuhteeseen. Insinöörin tehtäviin kuuluu esimerkiksi reittisuunnitelmien edistäminen ja urasopimusten neuvotteleminen maanomistajien kanssa.

– Hänen tehtävänsä on kaikin puolin pyrkiä edistämään moottorikelkkareitistön toimivuutta, kertoo kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen Kuopion kaupungilta.

Kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen. Kuva: YLE / Heidi Asplund

Virallisesta kelkkareitistä maanomistajalle pysyvä rasite

Rytkyn ja Kaislastenlahden alueella 20-vuotinen sopimus moottorikelkkaurasta umpeutui viime syksynä. Eija Eskelinen on yksi maanomistajista, jonka mailta kyseinen moottorikelkkaura kulki kaksi vuosikymmentä. Hän ymmärtää, miksi maanomistajat eivät toivo moottorikelkkauria tai -reittejä omille mailleen.

– Jos virallinen reitti tehdään, siitä jää maanomistajalle pysyvä rasite. Maasta kaivetaan esiin kaikki kivet ja kannot ja puita katkotaan monen metrin leveydeltä. Sellaiseksi alue jäisi pysyvästi, Eskelinen kertoo.

Muita haittoja maanomistajille voivat olla esimerkiksi melu tai bensiinin haju. Kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen sanoo, että joskus maanomistajilla on ollut myös pelko pohjavesien pilaantumisesta.

– Se tulee aika harvoin esille. Moottorikelkkailusta muodostuu vähemmän haittaa kuin esimerkiksi autoilusta, koska kelkoilla ajetaan vähemmän kuin autoilla, Jauhiainen sanoo.

Kuva: Esa Huuhko / Yle

Eija Eskelinen pohtii, että kaupunki ei välttämättä voi taata maanomistajille, etteikö pysyvää moottorikelkkareitin käyttöä voisi myöhemmin laajentaa muidenkin moottorikulkuneuvojen käyttöön.

– Sitähän voitaisiin käyttää vaikka mönkijöiden reittinä.

Sopimuksia neuvoteltava jopa kolmen metrin matkasta

Maastoliikennelaissa todetaan, että moottorikelkkailureitti voidaan perustaa myös riippumatta maanomistajan suostumuksesta, jos reitin perustamisella on tarve esimerkiksi yleisen virkistyskäytön kannalta tai yleisen kulkuyhteyden luomiseksi. Kuopion kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen kuitenkin painottaa, että urasopimusten lisäksi virallisia reittejä halutaan suunnitella yhdessä maanomistajien kanssa.

– Virallisten reittien osalta paras mahdollinen paikka ollaan pyritty löytämään yhteistyössä maanomistajien kanssa, mutta silloin ei tehdä sopimusta. Moottorikelkkareitille haetaan virallistamista, ja jos reitti virallistetaan, siitä tulee kertakorvaus maanomistajille.

Jäällä saa ajaa moottorikelkalla jokamiehenoikeudella. Kuva: Anna Wikman / Yle

Urasopimusten ja reittien neuvotteleminen on kaupungille haastavaa sen vuoksi, että tällä hetkellä moottorikelkkareitit ja -urat kulkevat 1 150 kiinteistön maiden kautta. Tämä tarkoittaa satoja maanomistajia. Jonkin uran osuuden pituus maanomistajan maalla voi olla jopa vain kolmen metrin pituinen.

Mielestäni nyt eletään välivaihetta, joka voi kestää pitkäänkin. Tämä riippuu kaupungin resursseista.

Seppo Jauhiainen

Viime syksynä moottorikelkkareittejä saatiin rakennettua 20 kilometrin verran Tahkon seudulle. Suunnitelmia uusista moottorikelkkareiteistä on yhteensä noin 275 kilometriä ja ne perustuvat pitkälti entisille moottorikelkkaurille. Osa reittisuunnitelmista on jo niin pitkällä, että niitä käsitellään lautakunnissa. Myös urasopimuksia pitää neuvotella maanomistajien kanssa uudelleen, sillä vuoden 2020 loppuun mennessä kymmeniä sopimuksia umpeutuu.

Moottorikelkkareitistön tekeminen Kuopioon on hidasta

Työtä on hidastanut se, että kaupunki ei ole osoittanut resursseja moottorikelkkareitistöön liittyen. Viimeksi isompi panostus oli vuosina 2012–2014, kun Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli MOVIRA-hanke, jonka puitteissa suunniteltiin moottorikelkkareitistöä. Nyt kaupungille palkattava insinööri on iso apu, sillä moottorikelkkareitistön asioita on viime ajat hoidettu kaupungilla työntekijöiden muiden tehtävien ohessa.

– Mielestäni nyt eletään välivaihetta, joka voi kestää pitkäänkin. Tämä riippuu kaupungin resursseista. Missään nimessä vuoden 2020 loppuun mennessä moottorikelkkareitistö ei ole valmis, kaupunginmetsänhoitaja Jauhiainen toteaa.

Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tavoitteetkin ovat kovat: Moottorikelkkareitit ja -urat pitäisi saada vaiheittain virallistettua seuraavan 5–10 vuoden aikana. Arvio on, että rahoitusta tarvittaisiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Kun virallistaminen on saatu tehtyä, ylläpitokustannuksista odotetaan 50 000 euron suuruista summaa vuodessa.

Moottorikelkkareitistön ylläpidosta vastaavat Kuopion kaupungin sopimuskumppanit, joita ovat moottorikelkkaseurat ja urakoitsijat.