Suomalaisen selkä on kansainvälisesti vertailtuna usein kipeä – katso, missäpäin Suomea jäädään pois töistä selkäkipujen takia

Kela selvitti Ylen pyynnöstä, missäpäin Suomea jäädään selkäsäryn vuoksi sairauslomalle. Numeroiden valossa kipeäselkäisimmät asuisivat Kymenlaaksossa ja Satakunnassa.

selkäkipu
mies pitelee selkäänsä
Potilasmäärien laskennan perusteena käytettiin alaselkäsäryn takia Kelan sairauspäivärahaa vuonna 2016 saaneita 16–67-vuotiaita.AOP

Suomalaisen selkä on kansainvälisesti vertailtuna usein kipeä. Enemmän kuin joka kolmas työikäinen on tuntenut selkäkipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Naiset kärsivät selkäkivuista miehiä useammin.

Yle pyysi Kelaa laskemaan, missä päin Suomea työikäisellä väestöllä esiintyy eniten selkäkipuja. Koska kokonaiskuvaa ei ole kenelläkään, käytettiin laskennan perusteena alaselkäsäryn takia Kelan sairauspäivärahaa vuonna 2016 saaneita 16–67-vuotiaita. Heillä sairausloma kesti vähintään 11 päivää.

Tulokset ovat yllättäviä: selkäsäryn vuoksi sairauslomalle jääneet eivät noudata sitä yleistä jakoa, jonka mukaan terveemmät suomalaiset asuvat Etelä- ja Länsi-Suomessa ja sairaammat Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Grafiikka
Maiju Hakalahti / Yle Uutisgrafiikka

Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren muistuttaa, että sairauspäivärahan saamiseen vaikuttavat muutkin asiat kuin terveys.

– Voi olla, että jollakin alueella on paljonkin selkävaivaisia, mutta kaikki eivät näy tilastoissa, jos suuri osa on työttömänä eikä edes hae sairauspäivärahaa.

Erilaiset geenit ja lääkärit

Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen toimi viime keväänä julkaistun alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen (siirryt toiseen palveluun) työryhmän puheenjohtajana. Hän pystyy arvioimaan, mistä alueelliset erot voisivat johtua.

Yksi harvoista selkäkipujen tunnetuista riskitekijöistä on ruumiillisesti raskas ja selkää kuormittava työ. Näiden töiden yleisyydessä on alueellisia eroja.

Pohjolainen muistuttaa, että ympäristötekijöillä, kuten hankalilla työasennoilla tai tärinällä, on vaikutusta, mutta myös geneettiset syyt selittävät osittain selkäkipuja ja niiden yleisyyttä.

– Yksittäisten geenien merkitys on kuitenkin hyvin pieni. Geneettisten mekanismien aktiivisuus on yhteydessä ympäristötekijöihin ja niillä on todennäköisesti jonkin verran yhteyttä alueellisiin eroihin.

Ja yksi tekijä ovat lääkärit. Joku kirjoittaa sairauslomaa herkemmin kuin toinen. Jossain päin selkää myös leikataan herkemmin kuin toisaalla. Terveydenhuolto voi aiheuttaa sairauslomia.

– Liian herkästi tehdyt selkäleikkaukset johtavat pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja eläköitymisiin. Nykyään tiedetään ja tiedostetaan aikaisempaa paremmin selkäsairauksien ja -kipujen hyvä ennuste ilman selkäleikkausta konservatiivisella hoidolla, Pohjolainen sanoo.

Porin sairauslomien taustalla ”vanhakantainen ajattelu”?

Kela laski selkäsäryn takia sairauspäivärahaa saaneet myös kymmenen suurimman kaupungin osalta. Pienemmät kaupungit ja kunnat jätettiin laskuista potilassalaisuuden varmistamiseksi.

Porissa ja Kuopiossa selän takia yli 11 päivän sairauslomilla ollaan yli kaksi kertaa useammin kuin Helsingissä tai Espoossa.

Grafiikka
Maiju Hakalahti / Yle Uutisgrafiikka

Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä työskenteli aikoinaan Ruotsissa ja huomasi, kuinka siellä selän vuoksi sairauslomille lähteneet lähes katosivat tilastoista sen jälkeen, kun ”selkäsärky” tunnistettiin uupumukseksi.

– Selkäkivun takana piilee näitä muita tekijöitä. Jos meillä on kulttuuri, että selkäkivulla saa sairauslomaa, niin se vaatii kulttuurinmuutosta. Pitää voida sanoa, että tämä ei sairauslomalla järjesty, Heikkilä toteaa.

Porilaisen selkä ei ylilääkärin mukaan ole välttämättä sen huonompi kuin turkulaisen tai tamperelaisen. Ero sairauslomien määrässä tulee todennäköisemmin hoidosta.

– Meillä on täällä vähän vanhemman puoleista kollegaa ja vanhakantainen ajattelu. Ei tiedosteta, mikä on käypää hoitoa.

Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä on huomannut toisenkin syyn, magneettikuvauksen.

– Yksityissektori vetää täällä hienosti ja magneettikameraa käytetään paljon. Sairausloma pitenee heti, kun ruvetaan tekemään MRI:tä.