Presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia kansakunnan erotuomarina, sanoo Evan tutkimuspäällikkö

Presidentin valtaoikeudet
Helsingin Kauppatirilta näkymää jossa näkyy Presidentinlinna ja Tuomiokirkko.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan tutkimuksesta. Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

– Tuloksen vahvuutta voi pitää yllättävänä, koska ylimpien valtioelimien välistä vallanjakoa Suomessa on parlamentarisoitu ja presidentin valtaoikeuksia karsittu määrätietoisesti jo noin 30 vuoden ajan, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista. 60 prosenttia vastaajista puolestaan katsoi, että presidentille voisi antaa ainakin melko paljon valtaa eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisen vaalien määräämisessä.

Haaviston mukaan vastauksia voidaan tulkita siten, että presidentin valtaoikeuksien karsimisessa on kansalaisten mielestä menty liian pitkälle.

– Kyse on myös siitä, että kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kansakunnan erotuomarina. Hän voisi viheltää pilliin, kun hallituksen muodostaminen ei ota onnistuakseen, kun hallituksen toiminta halvaantuu erimielisyyksien vuoksi tai kun hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka on perusteltu huonosti tai valmisteltu puutteellisesti, Haavisto sanoo.

Presidentinvaltaa koskevassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sopivaa presidentinvallan määrää riippumatta siitä, mikä vallanjako nykyään on. Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla yhteensä 17 eri asian tai asiakokonaisuuden osalta.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.