"Lapsi on luontaisesti nirso ja ennakkoluuloinen" – Älä pakota syömään, neuvoo asiantuntija

Lasten tuoreissa ruokailusuosituksissa mukana nyt myös kasvatusta.

ravitsemussuositukset
lapsi syö vihanneksia
Suomalaisten lapsiperheiden ruokatottumuksissa on huomattavia eroja. Monissa kodeissa asiat ovat hyvinkin kunnossa, mutta osassa perheistä lasten monipuolisen, terveellisen ruoan saanti on päiväkotiruokailun varassa. Vieraana pääsihteeri Arja Lyytikäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta.

Uusi varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (siirryt toiseen palveluun) sisältää nyt myös kasvatuksellisen puolen. Suositukset julkistettiin tiistaina. Tarkoituksena on edistää lasten myönteistä suhtautumista ruokaan ja kehittää edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun.

Pääsihteeri Arja Lyytikäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta sanoo, että suosituksista löytyy käytännön ohjeistusta vanhemmille.

– Siellä kuvataan sitä, miten lapsi oppii syömään, mikä hänelle syömisessä ja oppimisessa on tärkeää ja annetaan käytännön vinkkejä eri kehitysvaiheessa oleville lapsille, Lyytikäinen sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

"Syömisessä usein pulmia"

Lyytikäisen mukaan useimmissa perheissä panostetaan paljon lapsen ruokailuun ja onnistutaankin siinä.

– Luontaista lapselle on se, että hän on nirso ja ennakkoluuloinen uusia asioita kohtaan. Jos katsomme tutkimustietoa, niin valtaosassa perheitä jossakin vaiheessa lapsen kehityksessä tulee sellainen vaihe, että on syömisessä pulmia.

Lyytikäinen korostaa, että 2–6 vuoden iässä ennakkoluuloisuus ruokaa kohtaan on normaali ilmiö. Lyytikäisen mukaan perheissä kuitenkin arjen kiire voi viedä tilaa ruokailuasioilta. Ruokakasvatus alkaa kuitenkin jo kohtuvaiheessa eikä liity näin pelkästään itse ruokailutilanteisiin lapsen kanssa.

Lapsi mukana askareissa

Lapsen olisi Lyytikäisen mukaan hyvä olla mukana keittiön askareissa tai vaikkapa ruokakaupassa punnitsemassa kasviksia. Lyytikäinen peräänkuuluttaa sitä, että lapsi pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä enemmän mukaan ruokailuun liittyviin tapahtumiin.

Uusien makujen maistattamisessa on tärkeää muistaa, että lapsi aistii ruokaa kaikilla aisteillaan. Esimerkiksi kaaliin voi tutustua punnitsemalla sitä käsissä, pilkkomalla yhdessä ja haistelemalla sekä hiukan maistelemalla. Tämän jälkeen kaali saattaakin jo maistua ruokapöydässä.

Lyytikäinen sanoo, että ruuan ympärille kannattaa rakentaa myönteistä ilmapiiriä.

– Kaikki pakottaminen ja tällaiset hankalat keinot eivät kuulu siihen ruokapöytään eivätkä maistamiseen.

Ruuan terveysvaikutuksia kannattaa korostaa vasta kouluiässä. Aikuisten oma malli on lapselle todella tärkeä. Myös vertaisryhmän malli esimerkiksi päiväkodissa on tärkeä.

Lue myös:

Alle kouluikäisille oma ruokasuositus – Huonot elintavat kasaantuvat perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat

Päiväkoteihin ruokailusuositukset: Tehkää retkiä kauppaan ja perustakaa puutarha