Kotihoidolta hätähuuto Jyväskylässä: "Olemme väsyneitä ja surullisia, koska emme saa tehdä työtämme kunnolla"

Joukko kotihoidon työntekijöitä syyttää uuden tietojärjestelmän ajaneen arjen työn kaaokseen. Esimiehen mukaan ongelmiin on puututtu.

vanhustenhuolto
Lähihoitaja Birgit Latva laittaa puurolautasta mikroaaltouuniin.
Lähihoitaja puuron keitossa. Arkistokuva.Petri Aaltonen / Yle

Jyväskylän kotihoito saa tiukkaa kritiikkiä työntekijöiltä sanomalehti Keskisuomalaisen keskiviikon mielipidepalstalla (siirryt toiseen palveluun).

–Työtahtimme on muuttunut jatkuvaksi kiireeksi, joudumme tekemään työmme ns. juosten kusten. Sairaslomat ovat lisääntyneet ja sijaisia on vaikea saada. Olemme väsyneitä ja surullisia, koska emme saa tehdä työtämme kunnolla, joukko kotihoidon työntekijöitä kirjoittaa lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.

Kirjoittajien mukaan kaupungin tuottama kotihoito on kaaoksessa, kun töitä ei ole saatu kotihoidon asiakasmäärän kasvaessa jaettua järkevästi.

Samalla hoitajilta on kirjoituksen mukaan kadonnut mahdollisuus oman työnsä suunnitteluun.

"Kotihoito on ollut käymistilassa jo vuosia"

Ammattijärjestö Superin Jyväskylän pääluottamusmies Sari Puikkonen sanoo, että kirjoituksen viesti on tuttu. Sitä on hänen mukaansa myös viety eteenpäin.

– Kotihoito on ollut Jyväskylässä jo vuosia käymistilassa. Asiakaskäynnit ovat lisääntyneet ja asiakkaiden hoitoisuus on noussut, mutta henkilöstön määrää ei ole lisätty, Puikkonen luonnehtii.

Päivälääkelappu ja -kuppi.
Kotihoidon tehtäviin kuuluu muun muassa lääkkeiden jako.Petri Aaltonen / Yle

Syyksi tilanteeseen työntekijät nimeävät runsas vuosi sitten käyttöön otetun toiminnanohjausjärjestelmän, joka jakaa päivittäiset kotikäynnit töissä oleville hoitajille.

Asiakkaiden määrä voi muuttua vaikkapa sairastapauksen sattuessa päivän aikana, ja yhdellä hoitajalla saattaa olla samanaikaisesti "jonossa" useita asiakkaita.

– Päivää on mahdoton tietää etukäteen. Pahimmillaan hoitajalla voi olla kolmekin asiakasta samaan aikaan ja sitten on ruvettavaa priorisoimaan, Puikkonen kuvailee.

"Viesti otetaan vakavasti"

Töiden huono suunnittelu aiheuttaa Puikkosen mukaan työpäivien venymisen usein jo heti aamusta.

– Asiakaskäyntejä lyhennetään, jotta ne saadaan työaikana hoidettua. Voi olla niin, että hoitajan työaika alkaa kello seitsemältä, ja ensimmäinen asiakaskäynti on kello 7.04. Se on aika epäreilu aika kelle tahansa meistä lähteä työpaikalta seuraavaan paikkaan, Puikkonen sanoo.

Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden palvelujohtaja Maarit Raappana kertoo, että toiminnanohjausjärjestelmän kanssa on tehty töitä sen käyttöönotosta saakka.

Raappanan mukaan uusi järjestelmä ei vielä toimi täysin, kuten sen pitäisi. Hänen mukaansa kotihoidon henkilöstöä on Jyväskylässä laatusuositusten mukaisesti, mutta käytännössä väki ei aina riitä.

– Viesti pitää ottaa vakavasti. Järjestelmän pitäisi jakaa hoitajat asiakkaille tasaisesti, mutta haasteena on, että kun tulee sairauspoissaolo, ohjelma jakaa käynnit muille hoitajille, Raappana kuvailee.

Näkymäksi voi siis tulla, että hoitajaa kohden olisi useita päällekkäisiä käyntejä, mikäli sijaista ei ole saatu järjestettyä.

Voi tuntua haastavalta, kun asioita, joita ennen tehtiin toimistolla, tehdäänkin asiakkaan kotona.

Maarit Raappana, palvelujohtaja

Osasyynä purkaukseen on Raappanan arvion mukaan kuitenkin myös uuden järjestelmän tuoma työtapojen muutos. Ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa hoitaja käytti työajastaan potilaskäynneillä noin 40 prosenttia.

Nyt aikaa on kasvatettu 50:een prosenttiin, kun muun muassa kirjaukset tehdään asiakaskäynneillä.

– Se voi tuntua työntekijästä haastavalta, kun asioita, joita ennen tehtiin toimistolla, tehdäänkin nyt asiakkaan kotona, Raappana sanoo.

Mielipidekirjoituksessa kotihoidon työntekijät viittaavat myös jopa kiireen aiheuttamiin hoitovirheisiin. Niitä Raappanan tietoon ei kuitenkaan ole tullut.

Jyväskylä sai kuitenkin aiemmin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta moitteita kotihoidon asiakkaiden puutteellisista hoito- ja palvelusuunnitelmista.

– Omaisten huomioimiin epäkohtiin tartuttiin. Meillä on omavalvontajärjestelmä, joka toimii napakasti, Raappana sanoo.

Henkilöstön kuulemistilaisuuksia tulossa

Toiminnanohjausjärjestelmän ja uusien työtapojen käyttöönotto liittyvät vanhuspalvelujohtajan mukaan tulevaan sote-uudistukseen varautumiseen.

Tavoitteena on muun muassa luoda kotihoitoon henkilöstöpooli, josta työvoimaa voidaan kohdistaa kotihoidon alueille tarpeen mukaan.

– Muutos vaatii paljon töitä, niin esimiehiltä kuin kentältä, Raappana luonnehtii.

Hän lupaa, että kotihoidon henkilöstön kuulemiseksi ollaan lähiaikoina järjestämässä henkilöstötilaisuuksia.

Lisäksi kevään aikana halukkailla on mahdollisuus päästä kokeilemaan uudenlaista työaikamallia, jossa hoitajien päivittäinen työaika pitenee, mutta myös vapaat rytmittyvät toisin. Mallia on kokeiltu muun muassa pääkaupunkiseudulla.

– Henkilöstön kuuleminen otetaan vakavasti. Uusia asioita ja toimintamalleja käydään heidän kanssaan läpi. Jos näyttää siltä, että resurssien kanssa on haasteita, meidän on mietittävä sitä, miten asioihin puututaan, Raappana vakuuttaa.

Jyväskylän kaupungin kotihoidossa on noin 1000 asiakasta, lisäksi ostopalvelujen piirissä on 500 vanhusta. Kaupungin kotihoidossa työskentelee 300 työntekijää.

Luottamusmies Sari Puikkonen toivoo, että työaikojen säätö saataisiin nopeasti kohdalleen.

– Ennen aamun ensimmäistä käyntiä pitää olla sen verran aikaa, että ehtii käynnistää mobiililaitteet, ottaa avaimet ja siirtyä potilaan luo. Estetään se, että päivän venyminen alkaisi heti aamusta, Puikkonen sanoo.

Hän luonnehtii kotihoidon tilannetta työntekijöille henkisesti hyvin kuormittavaksi.

– Hoitajana haluaisi tehdä työnsä niin hyvin kuin pystyy, mutta se jää jalkoihin. Ja päälle tulee huoli siitä, miten kotonaan hoitajaa odottava asiakas pärjää.