Showroomit tekevät tuloaan maatiloille – "Ei tämä ole mitään salatiedettä"

Tutkimuksen mukaan suomalaislapsilla on heikko käsitys ruoantuotannosta - jopa siitä, mistä maito tulee. Ratkaisu voisi olla asioiden oppiminen tilavierailuilla. Honkolan tilalla ryhmien vierailuja varten rakennettiin erillinen tila.

Ruoantuotanto
Pentti Honkolan sikalan yhteydessä on tila, jossa voidaan esitellä sikalan arkea ja tuotantoa.
Pentti Honkolan sikalan yhteydessä on tila, jossa voidaan esitellä sikalan arkea ja tuotantoa.Antti Kettumäki/Yle

Nurmolainen sianlihatuottaja Pentti Honkola oli muutaman muun tuottajan kanssa tilavierailuilla Hollannissa joitain vuosia sitten. Yhdelle vierailutiloista oli rakennettu huone, josta sikalan elämää pystyi seuraamaan.

Tästä Honkola sai idean rakentaa myös oman sikalansa yhteyteen erillisen tilan, josta näkee sikalaan ja voi tutustua sikalan arkeen.

– Hollannissa sikalan seinällä oli lappuja, joissa kerrottiin, mitä kaikkea siasta saa, koska se on monipuolinen eläin. Minulla oli jo rakennuksen laajennukseen valmiina lupa, joten viranomaisten kanssa päätettiin, että tehdään näyttötila, Honkola kertoo.

Honkolan mukaan nykyinen sianlihatuotanto tarvitsee uudenlaista esille nostamista ja tiedon jakamista siitä, millaista työta tiloilla tehdään.

– Usein ulkopuoliset ovat sanoneet, että tehkää niin ja näin, mutta tällä toiminnalla pyrimme näyttämään, että me teemme avointa kuluttajatyötä.

Tuotantoa halutaan esitellä

Kilpailu sianlihamarkkinoilla on Pentti Honkolan mukaan kovaa etenkin tanskalaisen ja saksalaisen lihan kanssa. Euroopan suurilla tiloilla tuotantoeläinten määrä on edelleen paljon suurempi kuin Suomessa. Tilaesittelyillä Honkola haluaa korostaa kotimaista tuotantoa.

– Suomalainen sianliha on ainutlaatuista maailmalla. Jos tämä tila olisi Tanskassa tai Saksassa, täällä olisi kolmannes enemmän sikoja ja se on pois tehokkuudesta eli siinä me hävitään eurooppalaisille, Pentti Honkola kertoo.

Maatilojen avoimuudessa pyritään nyt samalle viivalle muiden maiden kanssa, eli halutaan avoimesti esitellä omaa toimintatapaa.

– Me tarvitaan esilletuloa alan toimesta ja ollaan maailmanmarkkinoilla samanvertaisia kilpailussa.

Showroomista näkee, millaiset tilat sikalassa on.
Showroomista näkee, millaiset tilat sikalassa on.Antti Kettumäki/Yle

Tutkija yllättyi tietämättömyydestä

Luonnonvarakeskuksen tutkija Pia Smeds yllättyi 5.- ja 6.-luokkalaisten huonosta ruoantuotannon tietämyksestä.

Smedsin tuore väitöstutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että suurella osalla alakoululaisista on virheellinen kuva ruoantuotannosta. Moni ei esimerkiksi tiedä, mistä maito tulee.

– Odotin vähän samanlaisia vastauksia kuin aikasemmissakin tutkimuksissa, että lasten osaaminen ja tietämys on heikompaa. Näin dramaattista tulosta en kuitenkaan odottanut, Smeds sanoo .

Smedsin mukaan oppilaiden mielikuva maatilasta on monesti romantisoitunut tai maatila koetaan jonkinlaisena eläintarhana. Median luoma kuva ruoasta ja sen tuotannosta vaikuttaa paljon lasten ja nuorten mielikuviin.

– Tarkastelin sitä, missä lapset olivat käyneet katsomassa kotieläimiä tai -tuotantoa. Kävi ilmi, että he olivat käyneet maatilojen sijaan koeläinpihoilla, joissa näkee, millainen eläin on niin kuin eläintarhassa.

Piirroksissa osa lehmistä oli laitettu häkkiin ja sen viereen oli piirretty elefantti ja krokotiili. Arkinen kokemus maatiloista on hävinnyt.

Pia Smeds

Smeds tutki piirrosten ja haastattelujen kautta nuorten käsityksiä maidon kulusta tilalta valmiiksi tuotteeksi.

– Piirroksissa osa lehmistä oli laitettu häkkiin ja sen viereen oli piirretty elefantti ja krokotiili. Arkinen kokemus maatiloista on hävinnyt – eikä ole väliä asutko maaseudulla vai kaupungissa.

Erilaisia tapoja oppia

Pia Smedsin mukaan yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla ruokakasvatus, jossa vieraillaan esimerkiksi maatilalla tai rakennetaan koululle koulupuutarha. Asioiden opiskelu aidossa ympäristössä näyttäisi myös parantavan oppimistuloksia.

Smeds vertaili kolmen eri ryhmän oppilaita. Ensimmäinen ryhmä opetteli luokkahuoneessa maidon reitin aina tuotteeksi saakka. Heillä oli apunaan tietokone ja he katsoivat erilaisia videoklippejä, tekivät tehtäviä ja pelasivat erilaisia pelejä aiheeseen liittyen.

– Toinen ryhmä meni maatilalle ja isäntä kertoi, mitä pellolla ja tilalla ylipäätään tapahtuu, että maito saadaan tuotteeksi. Kolmannen ryhmän kanssa yhdistin teoriaosuuden koulussa ja vierailun maatilalla. Paras tapa ruoan reitistä oppimiseen oli maatilalla, jossa se oikeasti tapahtuu, Smeds sanoo.

Pia Smeds teki viisi kuukautta myöhemmin jälkitarkastuksen kaikille ryhmille ja yllättyi.

– Oppilaat, joiden arvosana oli 5 tai 6, ja olivat saaneet vierailla tilalla yhden kerran opetuksen lisäksi oppivat tilalla paremmin kuin pelkästään luokkahuoneessa oppineet 9 ja 10 arvosanalla. Se vahvisti paljon heikkojen oppimista. Muidenkin tutkimusten mukaan ulkona oppiminen on tehokkaampaa kuin neljän seinän sisällä, Smeds sanoo.

Hän iloitseekin siitä, että myös maatiloilla ovat yleistyneet "showroomit" eli näyttötilat, joissa voi tutustua tilan toimintaan "pellolta pöytään" -ajatuksella.

– Mielestäni on aivan mahtavaa, että tarjotaan tällainen mahdollisuus tutustua prosesseihin, mistä se ruoka oikeasti tulee. Tällaiset olisivat tervetulleita myös kaikille muille tiloille, kuten vihannes- ja viljatiloille sekä kalankasvattamoille – ihan kaikille.

Tiloille toivotaan nyt kävijöitä

Pentti Honkola odottaa, että tilalla käyvät jatkossa sianlihan markkinoijat, mutta myös esimerkisi koululais- ja opiskelijaryhmät.

– Kyllä suomalaisetkin ovat vieraantuneet ruoantuotannosta. Onhan se [maaseutu] aika vierasta kulttuuria ja harva pääsee läheltä näkemään tuotantoa ja eläimiä. Tässä on nyt kuitenkin se mahdollisuus, että pääsee tutustumaan sikojen kasvattamiseen.

Koululaisryhmiä yritetään houkutella erityisesti tutustumaan tilanpitoon ja eläimiin.

– Ryhmät ovat tottakai tärkeitä, että heille näytetään mikälaista tämän päivän maatalous on. Myös kuluttajille on tärkeää näyttää toimintaa. Ei tämä ole mitään salatiedettä, sanoo Pentti Honkola.