Häiriköivä hirvilauma piirittää porotilaa ja syö porojen heinäpaalin parissa päivässä

Angelissa, Inarijokivarressa on niin paljon hirviä, että niistä koituu harmia paikallisille. Poromies on kyllästynyt häätämään päivittäin hirviä pihaltaan ja katsomaan, kun ne syövät piha-aidasta porojen heinät.

hirvieläimet
Arvi Torikka
Arvi Torikka on ilmoittanut häiriköivistä pihahirvistä poliisille.Anneli Lappalainen/ Yle

Päivä ei ole vielä edes valjennut, kun angelilainen poromies Arvi Torikka aloittaa päivittäiset rutiininsa. Ennen kuin Torikka pääsee ruokkimaan oman porotokkansa, on valtion tokka, kuten Torikka häiriköivää hirvilaumaa kutsuu, häädettävä pihalla sijaitsevasta poroaidasta pois.

– Joka aamu käynnistän moottorikelkan ja häädän ne kauemmas. Vasta sitten pääsen ruokkimaan porot. Usein on käynyt niin, että kun olen ruokkimassa, ovat hirvet sillä välin tulleet pihalle takaisin, kuvaa Torikka tilannetta.

Pihahirvistä on tehty ilmoitus poliisille

Inarijokivarressa, Norjan rajalla on nyt runsaasti hirviä. Ihmiset pelkäävät niitä, koska hirvet eivät enää säiky ihmistä, koiraa tai moottorikelkkaakaan. Arvi Torikka otti lopulta yhteyttä poliisiin.

Lapin poliisilaitokselta vahvistetaan, että ilmoitus on tehty. Poliisi siirsi riistanhoitoyhdistyksen tehtäväksi karkottaa pihahirvet pois asutuksen läheltä. Näin tehtiinkin, mutta eipä aikaakaan, kun hirvet palasivat.

Tilannetta kuvannee toimittajan havainto paluumatkalla Angelista kohti Inarin kirkonkylää: Vaivaisen 15 kilometrin matkalla tienlaidalla havaittiin 13 hirveä. Todellinen luku selvinnee tänä keväänä, kun Luonnonvarakeskus (LUKE) suorittaa Inarissa hirvien lentolaskennan. Vielä laskenta ei ole edennyt ongelma-alueille.

Arvi Torikka suoidnespáppaid luhtte
Nämä pyöröpaalit Arvi Torikka niitti pihaporojaan varten. Nyt ne hupenevat isompiin suihin.Anneli Lappalainen / Yle

Pihaporoille tarkoitettu pyöröpaali hupenee kahdessa päivässä isompiin suihin

Torikka on viime kesänä niittänyt pihaporoilleen heinää ja tehnyt niistä itse pyöröpaaleja. Nyt hän seuraa aamuin illoin, miten paalirivistö hupenee.

Yksi paalipallo ei kauaa kestä.

– Yhden heinäpallon sisällä on 600–700 kiloa heinää. Kahdessa vuorokaudessa hirvet syövät yhden paalin. Kun kuudesta kahdeksaan hirveä päivystää pallon ympärillä, niin aamulla se pallo on aika pieni, huokaisee Torikka.

Kuin kalenterin tuntisivat: Metsästyksen päätyttyä ryntäävät Angeliin

Inarijokilaakso on hirvien talvilaidunnusaluetta. Siellä talveaan viettävät runsain joukoin myös Norjan puolen hirvet. Kesällä ja syksyllä alueella ei ole hirviä samassa mittakaavassa.

Torikan mukaan varsinkin pihoilla viihtyvät hirvet käyttäytyvät, kuin tuntisivat kalenterin; kun metsästys päättyy, ovat hirvet seuraavana aamuna ilmestyneet pihoille.

Torikka haluaisi ratkaista asian poikkeusluvalla.

– Pitäisi saada poikkeuslupa näille pihahirville. Olen kokeillutkin hakea sitä, mutta asiasta ei ole kuulunut mitään, kertoo Torikka.

Áŋŋel ealggat livadeamin
Angelin kesyt pihahirvet eivät ihmistä hätkähdä.Anneli Lappalainen / Yle

Poikkeuslupa mahdollinen, mutta ei automaattinen

Riistanhoitoyhdistys muistuttaa, että ensin on kokeiltava hirvien karkottamista, sillä ensisijaisesti pyritään pitämään eläimet hengissä.

Poikkeuslupaa on mahdollista hakea Riistakeskukselta (siirryt toiseen palveluun), mutta perustelut pitää olla kohdillaan. Poikkeuslupaa hakiessa pitää osata perustella, miten eläimet uhkaavat ihmishenkeä tai omaisuutta, kertoo Riistapäällikkö Sami Tossavainen.

Tossavaisen mukaan vahinkoperusteisia poikkeuslupia ei ole Lapissa myönnetty. Hirviä on karkotettu milloin mistäkin, ja joskus poliisi on joutunut jonkun yksilön lopettamaan Rovaniemellä.

Poliisilain (siirryt toiseen palveluun) nojalla poliisilla on oikeus viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä.

Nopeaa ratkaisua odotellessa Torikalla on oltava silmät selässäkin: Piha-aidassa ruokkiessa täytyy vain aavistaa, onko selän takana kesy poro vai kesy hirvi.