1. yle.fi
  2. Uutiset

”Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään” – mikä neuvoksi, jos vuokra-asunto osoittautuu homepesäksi?

sisäilmaongelmat
Suojavarusteisiin pukeutunut Mari Kaikkonen istumassa lattialla
Mari Kaikkonen ei voi käydä ilman suojavarusteita homeisessa vuokra-asunnossaan. Perheen oli myös jätettävä kaikki tavaransa.Mari Kaikkonen

Kokkolalainen Mari Kaikkonen löysi kahden pienen tyttärensä kanssa mukavan ja riittävän tilavan vuokra-asunnon. Koti kuitenkin osoittautui painajaiseksi, joka sairastutti koko perheen.

– Vanhempi tytär sai outoja kuumepiikkejä. Kuume saattoi nousta 40 asteeseen illalla, mutta aamulla ei ollut enää mitään. Me kaikki olimme väsyneitä, nuhaisia ja yskäisiä. Kärsimme jatkuvasta lämpöilystä ja uni- ja hengitysvaikeuksista. Nuoremmalla todettiin astma. Itselläni oli myös rytmihäiriöitä ja ihottumaa, Kaikkonen kertoo.

Edellisessä asunnossa perhe oli sairastanut korkeintaan kausiflunssan tai pari. Epäilyt asunnon ongelmista vahvistuivat, kun omat ja lasten oireet olivat samankaltaisia kuin Marin veljellä, joka myös sairastui homeisesta vuokra-asunnosta.

Terveystarkastaja auttaa jos huoli tyssää vuokranantajaan

Vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön, Vuokralaiset VKL ry:n, toiminnanjohtaja Anne Viita kehottaa ottamaan yhteyttä vuokranantajaan tai huoltoyhtiöön, jos epäilee sisäilmaongelmaa.

– Oma nenä tottuu, mutta jos vieraat alkavat huomautella asunnon oudosta hajusta, tai alkaa jatkuva sairastelukierre, ei kannata aikailla.

Viita neuvoo vuokralaista selvittämään vuokranantajalta tai hänen edustajaltaan, milloin ilmastointikanavat on puhdistettu ja milloin on nuohottu, koska myös näiden laiminlyönti voi heijastua sisäilmaan.

– Jos vuokranantaja on haluton uskomaan vuokralaisen epäilyjä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan. Hänen käyntinsä on maksuton, mutta jonot voivat olla pitkät, Viita sanoo.

Homeitiöiden saastuttamat lelutkin jäivät vuokra-asuntoon

Myös Mari Kaikkonen joutui kääntymään terveystarkastajan puoleen.

– Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään, mutta kaupungin terveysvalvonnassa oltiin todella avuliaita, ja vyyhti lähti purkautumaan, Kaikkonen kiittelee.

Terveystarkastajan tekemät mittaukset ja tutkimukset kertoivat karua kieltään: sädesientä ja homeperäisiä itiöitä. Selvisi myös, että asunnossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin vesivahinko.

Mari Kaikkonen.
Mari Kaikkosen vuokra-asunto sairastutti koko perheen.Kalle Niskala / Yle

Mari Kaikkonen muutti perheensä kanssa välittömästi evakkoasuntoon.

– Raskainta oli kertoa tytöille, että kaikki lelut ja tavarat oli jätettävä, koska koti oli sairastunut ja sairastuttanut tavaratkin.

Homeet piiloon maalaamalla

Toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan moni vuokranantaja hoitaa korjaukset kiitettävästi, mutta mukaan mahtuu myös heitä, jotka "maalaavat homeet piiloon".

Esimerkiksi kokkolalainen Eemi ei olisi voinut edes kuvitella, että upean vuokrakämpän uutuutta hohtavien pintojen alla muhii suuri ongelma.

– Asunto oli todella viimeisen päälle laitettu ja sen vuokra oli 850 euroa kuussa. En olisi ikinä uskonut, että siellä oli hometta.

Pian muuton jälkeen alkoi terveyskeskuksessa ravaaminen. Eemi kärsi jatkuvista flunssista ja tukkoisuudesta, mutta ei osannut yhdistää sairasteluaan asuntonsa sisäilmaan. Totuus rävähti yllättäen silmille, kun edellisen asukkaan tilaama terveystarkastaja ehti viimein tutkimaan kämppää.

– Home-epäily tuli meille ihan puskista. Samalla selvisi, että asunnossa oli jo aikaisemminkin tehty vesivahingon takia mittauksia ja löydetty jonkinlaista ongelmaa. Vuokraaja ei tästä maininnut sanaakaan, ja edellisen asukkaan lähdettyä asuntoon oli uusittu vain pinnat, Eemi kertoo.

Sisäilmaongelmat olivat mittavat. Eemin oli kaverinsa kanssa muutettava heti pois, koska terveystarkastaja totesi kämpän asumiskelvottomaksi.

Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita
Vuokralaisten sisäilmahuolet ovat viime vuosina olleet jatkuvassa kasvussa, kertoo toiminnanjohtaja Anne ViitaJere Valkonen / Yle

Vuokralaisten edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan pelkkä sisäilmaongelman toteaminen ei velvoita asunnon omistajaa korjaustoimiin.

– Viranomaiskehotus onkin sitten jo järeämpi vastus. Esimerkiksi terveystarkastajan antama kehotus pakottaa vuokranantajan toimenpiteisiin.

Viidan kokemuksen mukaan monia vuokrakiinteistöjä omistavat firmat tarttuvat yleensä korjauksiin rivakammin, koska niillä on tietoa ja taitoa.

– Vuokranantajista noin puolet ovat yksityisiä, joilla on yksi tai pari vuokra-asuntoa. Osa on iäkkäitä, eivätkä he välttämättä tiedä mikä kuuluu heille ja mikä taloyhtiölle, joten senkin takia asian eteenpäin vienti voi ontua. Sitten on aina myös heitä, jotka eivät välitä tai jotka yrittävät saada ongelmat vuokralaisen syyksi. Vuosittain mennään käräjille asti, Viita kertoo.

Irti homekämpästä

Jos vuokralainen epäilee sisäilmaongelmaa, eikä vuokranantaja useista pyynnöistä huolimatta lähde asiaa selvittämään, kannattaa vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mielestä ajatella terveyttään ja lähteä asunnosta.

Hän neuvoo vuokralaista myös turvaamaan selustansa eli hankkimaan mustaa valkoisella, jos vuokrasopimuksen purkamisesta joutuu riitelemään.

– Epäily sisäilmaongelmasta ei saa olla vain "vuokralaisen nenässä", vaan riidan sattuessa pitää pystyä näyttämään ongelma toteen. Silloin tarvitaan paperilla esimerkiksi terveystarkastajan käynnillään huomaamat asiat.

Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta hankkia asukkaalle remontin ajaksi asuntoa. Se olisi kohtuuton vaatimus, koska moni vuokraa vain yhtä asuntoa.

Jos kyseessä on esimerkiksi pieni, yhdessä huoneessa oleva paikallinen vesivahinko, vuokralaiselle on annettava Anne Viidan mukaan alennusta, koska hänellä ei ole koko asunto käytettävissään remontin aikana.

– Kotivakuutuksen on hyvä olla riittävän laaja. Siitä voi saada apua, jos esimerkiksi joutuu pienen korjauksen takia yöpymään pari, kolme yötä hotellimajoituksessa.

Ylireagointia ja oikeaa huolta

Toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että oikean huolen lisäksi vuokralaiset myös välillä ylireagoivat. Edunvalvontajärjestön neuvontapuhelimessa on huomattu, että puhelin soi tiuhaan tahtiin, jos mediassa on juttua uusien talojen rakennusvirheistä.

– Soittokynnys on matala myös, jos naapurilla on ollut pieni vesivahinko. Vaikka ongelma olisi jo korjattu asianmukaisesti ja mittauksilla todettu, että kaikki on kunnossa, meille saatetaan silti soittaa ja olla hädissään, että mitä naapurin vesivahinko-ongelma voi vielä tehdä meidän asunnollemme.

Homekämpän tietämättään vuokrannut Mari Kaikkonen sanoo viisastuneensa asunnon etsimisisessä.

– Yrittäisin tutkia asunnon taustoja paremmin. Kyselisin, että onko ollut vesivahinkoja, ehkä ottaisin edellisiin asukkaisiin yhteyttä ja kyselisin heidän tuntemuksiaan. Haistelisin myös ja katselisin tarkemmin, kun menisin asuntoa ensimmäistä kertaa katsomaan, sanoo Kaikkonen.

Lue seuraavaksi