Liike on lääke – Selkäkipuun ei nykytiedon mukaan tarvita sairauslomaa

Alaselän särkyä valittava haluaisi usein itselleen sairauslomaa. Siinä ei järkeä, sillä työn jatkaminen nopeuttaa yleensä paranemista.

selkäkipu
Fysioterapeutti pitelee selkärangan jäljitelmää.
Antti Kolppo / Yle

Vain kaksi aikuista kymmenestä ei kärsi lainkaan alaselkäkivuista. Vaikka selkäkivut ovat erittäin yleisiä, paranee valtaosa vaivoista itsestään muutamassa päivässä. Lähes kaikilla tavallinen selkäkipu menee kokonaan ohi alle kuudessa viikossa.

Modernit lääkärit soveltavat äkillisen selkäkivun sairausloman tarpeen arviointiin uusia suosituksia, joiden mukaan sairauslomaa ei välttämättä tarvita lainkaan.

Esimerkiksi Työterveys Helsingin eli Helsingin kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon potilasohjeessa sanotaan, että ”ei ole olemassa mitään lääketieteellisiä todisteita, joiden mukaan raskas työ hidastaisi tavallisen selkäkivun paranemista tai siihen liittyisi vaivojen jatkumisen tai lisävamman riski.”

Helsingissä kirjoitetaan suhteessa vähän selkäongelmista johtuvia sairauslomia. Taustalla on Lääkäriliiton laatupalkinnon saanut Kipu- ja työkyky -hanke, jolla sairauspoissaoloja on pyritty vähentämään. Työterveys Helsingin ylilääkäri Marianne Alho sanoo, että valituksia liian vähäisistä sairauslomista ei ainakaan ylilääkärille saakka ole kuulunut.

Selkä ei levossa parane

Selkäkivun hoitaminen lepäämällä ei auta toipumisessa varsinkaan, jos selkäongelmien taustalla on jo muutoinkin vähäinen liikunta.

Äkillisesti alkaneesta selkäkivusta puhutaan terveyskielellä, että se on hyvänlaatuista selkäkipua. Yleensä sen taustalla on jokin pieni kudosvaurio. Tyypillistä on, että selän liike aiheuttaa kipua, mutta muutoin yleiskunto on ihan hyvä.

Nykyisten alaselkäkivun hoito-ohjeiden mukaan työnteko ei ole vaarallista. Työn jatkaminen ja selän mahdollisimman tavallinen kuormittaminen nopeuttavat yleensä paranemista.

Yleensä kipu pitkittyy, jos selkäkipuinen alkaa pelätä ja vältellä liikkumista. Liikkuessa saa tuntua jopa kipua, kunhan se pysyy kohtalaisena. Särkylääkkeitä kannattaa käyttää ainakin kivun ensimmäisinä päivinä.

Lääkäreille opetetaan nykyään, että potilasta pitää kehottaa käyttämään selkäänsä normaalisti. Myös iso osa potilaista tämän jo tänä päivänä tietää. Esimerkiksi Helsingissä selkäkipuinen ei välttämättä edes päädy lääkäriin, vaan ohjataan suoraan fysioterapeutille.

Kun uni katkeilee, selkäkipukin pitkittyy

Selkävaivat ovat mystisiä. Tavalliseen selkäkipuun liittyy usein, että potilas ei pysty edes näyttämään kivun tarkkaa sijaintia.

Selkäkivuille tyypillistä on myös, että röntgenkuvista niitä ei näe. Esimerkiksi kuvista näkyvillä selän kulumamuutoksilla ei ole välttämättä mitään tekemistä selkäkivun kanssa. Selkä kuluu myös heillä, jolla mitään selkävaivoja ei ole.

Lääkäriseura Duodecimin mukaan myöskään nykyaikaisilla magneettitutkimuksilla selkäkipua ei näy. Oireettomistakin ihmisistä puolella on magneettitutkimuksissa löydetty välilevypullistuma ja lähes joka kolmannella välilevytyrä.

Selkäkivusta tiedetään, että pelko kivusta voi pahentaa kipua. Kipu pitkittyy myös, jos ihmisellä on univaikeuksia, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Toisaalta nämä vaikeudet voivat myös johtua siitä, että selässä on kipua.

Hyvin usein selkä oireilee ongelmista töissä ja kertoo huonosta työtyytyväisyydestä. Mutta myös työn ulkopuolella on paljon tekijöitä, jotka käyvät selän päälle. Moni esimerkiksi tuijottaa kännykkää valtaisia määriä tai istuu autossa tuntikaupalla.

Vakavat selkäsairaudet ja itsensä telomiset ovat sairauslomien kirjoittamisen suhteen tietysti asia erikseen. Selkärangan kasvaimille, tulehduksille tai nikamamurtumille on tyypillistä, että selkäsärky lisääntyy asteittain, särkyä on myös levossa ja yleiskuntokin on selvästi heikentynyt.

_Lähteet: Työterveys Helsingin ylilääkäri Marianne Alho, Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä sekä Duodecim Käypä hoito -suositus _

Lue myös: Katso, missäpäin Suomea jäädään pois töistä selkäkipujen takia