Vientiyritysten toive: Saimaalle painavampia rahtialuksia – kanavan vedenpintaa pitää nostaa

Liikennevirasto valmistelee Saimaan kanavan vedenpinnan nostoa, jotta Saimaalta lähteviin rahtialuksiin saataisiin enemmän rahtia. Talvisin suurempi vesimassa hidastaisi kanavan jäätymistä.

Saimaan kanava
Saimaan kanava Mustola rahtilaiva talvi jää Lappeenranta
Rahtialus Lappeenrannan Mustolan satamassa.Yle

Liikenneviraston laskelmien mukaan Saimaan kanavan vedenpintaa pitäisi nostaa noin kymmenellä senttimetrillä nykyisestä.

– Tuolloin rahtialukseen voidaan ottaa 50–100 tonnia lisää lastia, mikä vastaa kahta rekkakuormallista. Se on merkittävä lisäys liikenteen kannattavuuteen, sanoo Liikenneviraston sisävesiväylät-yksikön päällikkö Tero Sikiö.

Aloite kanavan vedenpinnan nostosta on tullut Saimaan alueen vientiyrityksiltä.

Saimaan kanava
Liikennevirasto/Seppo Piironen

Teknisesti vedenpinnan nosto onnistuisi helposti. Saimaan kanavan suluilla pystytään säännöstelemään sulkuvälien korkeutta tarkasti. Korotus alkaisi Saimaalta tultaessa ensimmäisenä olevan Mälkiän sulun alapuolelta ja jatkuisi Venäjän puolelle Juustilan sulun yläpuolelle.

Saimaan vedenkorkeuteen muutoksella ei olisi vaikutusta.

Sen sijaan Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevan Nuijamaanjärven vedenpinta nousisi pysyvästi.

– Luonnollisesti se näkyisi ranta-alueilla ja selvitämme parhaillaan ympäristövaikutuksia, sanoo yksikön päällikkö Tero Sikiö.

Suurempi vesimassa helpottaisi myös alusten liikennöintiä talvisin, koska nykyisin ongelmana on kanavan jäätyminen talvisin. Vedenpinnan nosto vaatii vesioikeuden päätöksen.

Sulkujen pidentäminen ei mahdu hallitusohjelmaan

Vedenpinnan nosto olisi käytännössä mahdollista tehdä aikaisintaan vuonna 2020. Samoihin aikoihin on alkamassa Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen, mikäli noin 60 miljoonaa euroa maksavalle työlle löytyy rahoitus valtion budjetista.

– Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan väyläinvestointi tuskin mahtuu, sanoo eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jukka Kopra (kok).

Kanavien sulkuja pidennettäisiin 11 metrillä, jolloin kanavaan mahtuisi 93 metriä pitkiä aluksia. Liikenneviraston selvityksen mukaan työ voitaisiin tehdä yhdessä, kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Todennäköisin vaihtoehto on, että työ tehtäisiin kahtena talvena, jolloin kanava olisi kiinni kerrallaan puoli vuotta.