Kolme prosenttia ja ylikin – Pankit nostavat nyt kilvan talouden kasvuennusteita, mutta onko luvuille katetta?

Nordea korotti keskiviikkona reilusti talouden kasvuennustettaan, mutta jäi silti kilpailijansa OP:n taakse. Vientiteollisuus ei näe tilannetta yhtä valoisana.

Suomen talous
Satama ja talouskäyrät
Yle/ Uutisgrafiikka

Finanssikonserni Nordea korotti Suomen bruttokansantuotteen kasvuennustettaan tälle vuodelle kokonaisella prosenttiyksiköllä kahdesta kolmeen prosenttiin. Edellinen ennuste oli tehty viime vuoden syyskuussa.

Ovatko Suomen talouden näkymät parantuneet niin paljon alle puolessa vuodessa, että kansantuotteen kasvulukua voidaan korottaa 50 prosentilla?

– Me uskomme, että erityisesti työllisyysluvut jatkavat nousuaan. Viimeiset luvut ovat olleet tosi vahvat ja uskomme, että sama kehitys jatkuu. Myös Suomen kilpailukyky vientimarkkinoilla on parantunut ja ilmapiiri on otollinen tukemaan investointeja, Nordean ekonomisti Tuuli Koivu perustelee.

Nordean ekonomisti Tuuli Koivu.
Britannian tilanne on tiistai-illan äänestyksen jälkeen "jos ei nyt ihan täydellinen kaaos, niin ainakin lähellä sitä täältä katsottuna", Nordean ekonomisti Tuuli Koivu sanoo. Markkinat ovat toistaiseksi pysyneet rauhallisina, mutta Koivu uskoo Britannian punnan arvon heikentyvän vielä "sokinomaisesti", jos tulee sopimukseton brexit. Yle

Kulutus taas kasvaa palkankorotusten ja työllisyyden paranemisen takia. Näyttää siltä, että tällä menolla hallituksen 72 prosentin työllisyysastekin toteutuu.

– Kohti hallituksen tavoitetta mennään aika lailla kuin juna. Työttömyyden odotetaan laskevan noin 8 prosenttiin tänä vuonna ja 7,5 prosenttiin ensi vuonna, Koivu sanoo.

Korot nousuun vasta ensi vuoden lopulla

Nordean ennusteessa ei näy juuri pilviä muutenkaan. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka pysyy ennakoitavana, sen koronnostot alkaisivat vasta ensi vuoden lopulla – siis vasta vajaan kahden vuoden kuluttua.

Tämä tarkoittaa, että matalista koroista hyötyvät asuntovelalliset saavat lisäaikaa. Kilpailija OP ennusti asuntolainojen viitekorkojen lähtevän nousuun jo ensi vuoden alussa.

Edes Yhdysvaltojen orastava protektionismi eli omaa taloutta suojaava kauppapolitiikka tuontitullien nostoineen ei säikäytä.

– Presidentti Trumpin toimet ovat olleet viimeisen vuoden aikana totta kai huolestuttavia, mutta eivät niin dramaattisia, kuin vuosi sitten pelättiin. Tällä hetkellä kauppasodan uhka on kohtuullisen pieni, Koivu toteaa.

OP löi pöytään kovimman kasvuluvun

Nordean tavoin myös OP korotti maanantaina talouden kasvuennustettaan tälle vuodelle. OP:n ennuste talouskasvusta on peräti 3,3 prosenttia. Lukua nostettiin 0,3 prosenttiyksikköä edellisestä, joten OP on ollut jo ennestään Nordeaa myönteisemmillä urilla Suomen talousnäkymistä.

Ekonomistit perustavat ennusteensa paitsi toteutuneeseen talouden kehitykseen myös monenlaisiin kyselyihin yritysten näkymistä. Ennuste on sitten vähän sama kuin tv-meteorologin sääkartta: ”Matalapaine väistyy koilliseen ja lounaasta leviää poutasää viikon lopulla koko maahan.”

On myös tulkitsijasta kiinni, kuinka suuren painon antaa kullekin tilastolle. Tästä syystä talousnäkymänsä tänään julkaissut Teknologiateollisuus ei näe viennin tilannetta yhtä valoisana kuin pankit.

Suomen vienti on jäänyt pahasti jälkeen muista euromaista kymmenessä vuodessa – mitataan sitä sitten bruttokansantuotteella tai viennin kehityksellä.

– Vientimme on jopa 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin muissa euromaissa tällä hetkellä, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas sanoo.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.Yle

Palokankaan mukaan vienti ei ole enää myöskään kasvanut viime vuoden alun jälkeen, vaan jopa hieman supistunut vuoden loppua kohden.

Palokangas on toki tyytyväinen myönteisiin ennusteisiin, mutta hänen mielestään viennin kasvulta puuttuu kova pohja. Pari isoa laivatilausta ei tee vielä kesää.

– Tämä kertoo siitä, että täältä on lähtenyt niin paljon tuotantokapasiteettia. Me emme saa vientiä kunnolla kasvuun, ellemme saa tänne suurinvestointeja selkeästi enemmän kuin tällä hetkellä on näköpiirissä, hän painottaa.

Pitäisikö yritysveroa alentaa 20 prosentista?

Palokangas soisi, että teollisuuden vientiponnisteluja tuettaisiin myös nykyistä paremman kilpailuedun tuovalla verokohtelulla. Hän ei kuitenkaan tarkenna, minkälainen tämä verokohtelu olisi nykyiseen yhteisöveroon verrattuna.

Kun puhe kääntyy julkisen sektorin näkymiin, on puhe jo suorempaa. Palokangasta harmittaa vähän se, että jopa arvostetun Talouspolitiikan arviointineuvoston tiistaina julkistamasta vuosiraportista saa turhan kapean kuvan vientiteollisuuden nykytilasta.

– Siellä ei viitata lainkaan siihen, miten viennin pudotus ja vientikapasiteetin häviäminen on vaikuttanut Suomen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Se on hämmentävää ja yllättävää.

Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan Suomen taloudessa on kasvun paradoksi eli ristiriita. Suuret teollisuusyrityksemme toki kasvavat, mutta eivät Suomessa, vaan ulkomailla.

*Lue myös: *Nordea nosti jälleen kasvuennustettaan – koulutusjärjestelmän ongelmat tulevaisuuden huolena

OP:n ennuste asuntovelalliselle: Varaudu jopa prosenttiyksikön nousuun lainan viitekorossa

Talousasiantuntijat moittivat hallituksen politiikkaa: Veroja kevennetään liikaa

Orpo ei veromoitteita niele: "Tulokset ovat selvät, talous kasvaa huippuvauhtia"