Hyppää sisältöön

Jäikö sisällissodan muistovuosi Suomi 100 -juhlinnan jalkoihin? Helsinki vasta suunnittelee muistovuoden ohjelmaa

Helsinki aikoo muun muassa selvittää, miten Santahaminan joukkohaudan vainajien nimet voitaisiin laittaa esille.

Kaupunkilaiset etsivät Turun kasarmin raunioista säilykepurkkeja saksalaisten joukkojen pommituksen aiheuttaman tulipalon jälkeen 17.4.1918. Kuva on kaupunginmuseon on avaamasta 1918-teemaisesta albumikokonaisuusta Helsinkikuvia-sivustolla. Kuva: Lönnqvist Gunnar / Helsingin kaupunginmuseo

Tällä viikolla tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan alkamisesta.

Ja vain muutama viikko siitä, kun Helsingin kaupungin muistovuotta varten perustettu työryhmä aloitti toimintansa. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo on ihmeissään siitä, että työryhmä aloitti toimintansa kun muistovuosi on jo käynnissä.

.

– Me (valtuutetut) saimme viime valtuustossa tietää kansliapäälliköltä, että muistovuoden viettämistä suunnitteleva työryhmä on perustettu ennen joulua, että sikäli ollaan pahasti myöhässä. Hienoa, että työryhmä on nyt vireillä, mutta siihen nähden, kuinka historiallisesta tragediasta on kyse, niin on surullista, että Helsinki herää asiaan näin myöhään.

Honkasalo esitteli valtuustossa ehdotuksen, jossa pyydetään etsimään keinoja Santahaminan joukkohaudan vainajien nimien esille asettamiseksi. Tiedot Santahaminan joukkohautaan haudatuista on selvitetty jo aiemmin Helsingin sotasurmat –tutkimushankkeessa (siirryt toiseen palveluun). Honkasalon ehdotus sai lähes yksimielisen kannatuksen, sillä valtuutetut haluavat muistaa vuoden 1918 sisällissodan punavankileireillä kuolleita.

Saman keskustelun yhteydessä Helsingin kaupungin kansliapäällikkö esitteli olemassa olevat suunnitelmat muistovuoden 1918 osalta ja totesi, että muistovuoden toimintaa koordinoiva työryhmä on aloittanut vastikään toimintansa.

Luvassa muun muassa draamaproduktio ja albumikokonaisuus

Honkasalon lisäksi muutama muu valtuutettu ihmetteli kokouksessa, miksi työryhmä on aloittanut toimintansa näin myöhään.

Työryhmän vetäjä, yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti kuitenkin toteaa, että suunnittelutyö on aloitettu jo viime vuoden puolella. Hän painottaa, että työryhmän tehtävä on koordinoida muistovuoden ohjelmaa, ei sinällään synnyttää sisältöjä.

– Työryhmän työ on alkanut vasta nyt, mutta se ei tarkoita etteikö asioita olisi suunniteltu ja laitettu vireille jo paljon aikaisemmin. Varsinaisia sisältöjä on valmisteltu ja tuotantoja aloitettu jo viime vuoden puolella. Siihen, onko työryhmä myöhässä, en osaa tässä kohtaa ottaa kantaa, koska minun mielestäni teemme tällä hetkellä hyvin tehokkaasti koordinoivaa työtä, Jäntti summaa.

Jäntti ottaa esimerkiksi kaupunginmuseon tekemän kokonaisuuden, joka sisältää muun muassa Hakasalmen huvilassa keväällä esitettävän draamaproduktion (siirryt toiseen palveluun)sekä syksyllä avautuvan näyttelyn. Lisäksi kaupunginmuseo on avannut 1918-teemaisen albumikokonaisuuden Helsinkikuvia-sivustolla (siirryt toiseen palveluun).

Veikö Suomi 100 kaiken huomion?

Honkasalo toteaa, ettei hänellä ole täysin käsitystä siitä, mitä tapahtumia ja hankkeita Helsinki järjestää muistovuoden osalta. Hän nosti valtuustokeskustelussa esiin Espoon kaupunginmuseon Espoo sisällissodassa –hankkeen (siirryt toiseen palveluun).

– Se on hieno näyttely siitä, miten sisällissota koetteli espoolaisia ja Espoota. Tietenkin tällaiset näyttelyt vaativat pitkän huolellisen suunnittelutyön ja tällaista tuskin on tulossa Helsinkiin näin lyhyellä aikataululla, Honkasalo pohtii.

Arveleeko Honkasalo, että Suomi 100 -hankkeet veivät kaiken huomion muistovuoden suunnittelulta?

– On varmaan niin, että Suomi 100 vei huomiota, mutta niinhän sen ei olisi pitänyt olla. Olisin toivonut Helsingin paljon aikaisemmin heränneen tähän asiaan. Nythän tämä työryhmä on vasta perustettu ja suunnittelutyö alkanut, Honkasalo toteaa.

Jäntin mielestä työryhmän on hyvässä vauhdissa. Viime vuoden puolella alettiin kartoittaa, mitä hankkeita ja suunnitelmia kaupungin eri organisaatioilla on muistovuoden tiimoilta.

– Kun saimme kokonaiskäsityksen siitä, mitä eri tahot ovat tekemässä, ja minkälaisia suunnitelmia valtioneuvoston kanslialla on muistovuodelle, niin sen jälkeen olemme alkaneet tehdä siihen päälle Helsingin kaupungin omaa kokonaisuutta, Jäntti kertoo.

Punavankien muistamisen osalta työryhmä on aloittanut selvitystyön siitä, miten Santahaminan joukkohaudan vainajien nimet voitaisiin laittaa esille. Valtuustokeskustelussa esillä oli esimerkiksi verkkoon tehtävä muistosivu.

– Koska paikka on tietynlainen Santahaminassa, niin meidän pitää katsoa, mikä olisi se paras tapa toteuttaa tämä muistaminen, Jäntti sanoo.

26.1.2018 klo 08.30 Lisätty tietoa, että Santahaminan joukkohautaan haudattujen nimet on selvitetty Helsingin sotasurmat –tutkimuksessa.

26.1.2018 klo 11.28 Otsikkoa muutettu.